Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoittaako Visakallo, että kun on alueita, joita ei saada mm sorkkaeläinten takia uudistumaan (kuusi ei menesty), niin ei sitten pitäisi tukea myöntää peltoheitoille, joissa kuusi menestyy?
Kaikkihan sen tietää, että karut aukot eivät metsity kunnolla, jos siellä Valtion karja vapaasti laiduntaa. Turha kysymys.
Vai pystyssäpitämismaksu huonosti kasvaville kuvioille. Ilmeisesti maailman tappiin. Tulee hintoihinsa ja hyöty minimaallinen.
Kyllä pitkässä juoksussa peltoheittojen metsitys on järkevämpää. Edellyttää tietenkin, että puuston kasvu istutuksen jälkeen turvataan. Tämä turvaamisehtohan oli edellisellä metsitystukivaiheella. Itselläkin kävi tarkastaja. Ei huomautettavaa. Epäili hivenainepuutosta vaikka kasvu olikin voimakasta. Teetin analyysit ja puutosta oli. Sitten terveyslannoitus omatoimisesti. Siihenkin sai tuen.
Nyt on huimasti kasva taimikko/nuori metsä. Kun itse teki, tuli maksamaan itselle suunnilleen yhtä paljon kuin normiaukon metsitys. Kasvu vaikuttaa paremmalta kuin viereisellä, istutetulla metsäaukolla.
Planterin ajatus siitä, että suunnattaisiin hiilensidonnan varoja pystyssäpitämismaksun muodossa huonosti kasvaville ja taimettuville kuvioille tuntuu oudolta. Siis yritettäisiin pitää yllä hiilensidontaa/varastoa paikoilla, joissa hiili sitoutuu huonosti. Eiköhän vähäiset voimavarat kannata suunnata sinne, missä on potentiaalia tehokkaaseen hiilen sitoutumiseen.
On otettava myös huomioon, että peltoheittojen metsitys vähentää myös ns metsäkatoa eli metsäpinta-alan hiipumista. Puuston pystyssäpitämismaksulla ei ole vaikutusta metsäkatoon. Ko metsä on metsäkatomielessä metsää hakkuun jälkeenkin, vaikka huonoa onkin.
Ei peltoheittojen metsitys ole pois muista metsien toimenpiteistä. Kyllä peltoheiton metsitys alkaa sitomaan hiiltä heti istutuksen jälkeen ainakin vähän. Aluksi tietysti olemattoman vähän.
Itse metsitin peltoheittoja 2000-luvun alkupuolella silloisella tuella. Heinäämistä riitti, mutta nyt esim 18 vuotta vanhalla kuviolla on n. 70 m3/ha. Kasvu ja hiilensidonta ko pelloilla ylittää perheeni hiilipäästöt selvästi.
Energiapuuharvennus hankintana voi olla paikallaan syksyllä. Hiilipäästön hinta jyrkässä nousussa. Hyvä.
Energiapuun käytöstä ei käsittääkseni makseta päästömaksuja. Eli talousmielessä päästötöntä. Kai Suomen vihreät kohta saavat puullekin päästömaksun. Harjoittelevat varmaankin kiivaasti nopanheittoa. Voi olla, että sitäkin tarvitaan.
Päinvastoin Perko. Nythän Ylälapin puita voidaan hakata energiapuuksi. Serteistä ei haittaa. Energiapuuhan on päästötöntä. Tietysti vain niitä kohteita, joissa metsä uudistuu. Näin kai muissakin hakkuissa tehdään.
Voi tietysti olla, ettei energiapuulla ole Lapissa kysyntää. Vienti Norjaan?
Kilometritehtaan vastustus ei vielä yllä oikeiden tehtaiden vastustuksen tasolle. Vielä sinnitellään siirtämällä tulevaisuuden kuviteltuja tuloja tähän päivään ja luullaan, että hyvin menee. Muutama vuosi vielä ja ”vihreät” hömpötykset jäävät. Tulivat viime vuosina muotiin. Jälkipolvet tulevat tuskailemaan nykyihmisten typeryyttä.
Itse lopetin yli 30 v jatkuneen Suomen Kuvalehden tilauksen, kun alkoivat kirjoittaa metsäasioista muunneltua totuutta.
Jos hiilidioksiditonnin hinta kipuaa nykytahtia, hcv puut voidaan kohta myydä energiapuuksi. Ei kysellä mitään sertejä.
Hiilidioksidin hinta on EU:n päästökaupassa noussut jo tasolle 40€/tn. Jokohan energipuun hinta syksyllä ylittää kuitupuun ja pikkutukin hankintahinnan? Kylmä talvikin on lienee syömässä varastot tyhjiksi. Huomenna energiapuitteni ajo tien varteen alkaa. Loppukesästä voisin viritellä uutta satsia.
Turpeen käyttökin on tullut Suomessa hintoihinsa ihan Suomen omilla päätöksillä. Merkittävä vaikutus oli myös Fortunalla, kun turve tuli Suomessa päästölliseksi nopan heitolla.
Korkotavoite voi vaikuttaa yksittäisen metsänomistajan hakkuupäätöksiin. Tästä jotkut mallintajat päättelevät, että korkotavoite jotenkin vaikuttaisi koko Suomen hakkuumääriin. Todennäköisesti vaikutus on vähäinen. Puut pitää myös myydä. Ei tehtaat määräänsä enempää puuta vedä.
Mulle riittää exell-taulukko kirjanpidoksi. Vuotuiset tapahtumat sopii yhdelle sivulle. Matkoista oma sivunsa.
Sekatavarakaupan puotipuksuna tuli myös toimittua kesähomissa 60-70 luvun vaiteessa.