Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Visan edellisestä viestistä tuli mieleen tapaus, kun yksi kylän mies, joka ajeli opelilla, osti mossen toiseksi autoksi. Sitä muut ihmettelivät, mutta kaveri vastasi vain sijoittaneensa rahojaan. Näinhän ne rahamiehet, kuten Visakallokin, tekevät.
Isä joutui vahtamaan autoaan, kun tutut vaihtelivat autojaan ja morjestelivat vastaan tullessaan. Isä ei tietysti tunnistanut heitä ja vaihtoi itsekin autoa, että ”tuntemattomien” morjestelu loppuisi.
Olen pitänyt Visakalloa järkevänä. Toimii kuitenkin ainakin autoasioissa hajuaistin varassa. Jos korona vie hajuaistin, on huuli pyöreänä.
Sähköautot ovat nimenomaan tulevaisuutta. Tulevaisuudessa emme ole vielä. Nyt ja lähitulevaisuudessa myytävien sähköautojen tekniikka on vielä nopeassa kehitysvaiheessa, eli vanhenee nopeasti, joten vaihtoarvokin tippuu äkkiä.
Polttomoottoriautojen tekniikka ja käyttöominaisuudet vanhenevat hitaasti. Mikä muuten selittäisi niiden korkean keskimääräisen iän Suomessa? Aion kyllä vielä ainakin kerran vaihtaa nykyisen dieselauton muutaman vuoden päästä taas dieselautoon.
Nykyhallitus ei enää pysty tekemään päätöksiä polttomoottoriautoja koskevista lisärasitteista. Sähköpuolella siirtohintojen reipas nousu tekee vähitellen sähköautoilun kannattamattomaksi. Lisärasitteena tulee olemaan oma vakuutusluokka ja sähköautojen vaihtoarvon nopea aleneminen. Kalliita kilometrejä. Dieselautolla autoiluni kulut ovat toistaiseksi pääoman korko- ja kuoletuskuluineen pysyneet alle 25c/km (verottajan hyväksymä kulu metsänomistajille).
Hiilinielukeskustelut ovat melko hedelmättömiä, ellei tunnusteta tosiasioita. Tänäänkin joku toimittaja selitti muistaakseni radiossa, että jatkuva kasvatus sitoo valtamenetemänä hiiltä paremmin kuin avohakkuumenetelmä. Asiahan on päinvastoin. Miten muutoin on selitettävissä metsien puumäärän ja kasvun voimakas lisääntyminen. Joihinkin, marginaalisiin kohteisiin jatkuva tietysti sopii.
Ehkä käsitykset jatkuvan karvatuksen paremmasta hiilensidonnasta johtuvat optisesta harhasta.
Hiilinieluhypetys on muoti-ilmiö, joka laantuu realistiselle ja tosiasioihin perustuvalle tasolle, kun koronakriisin jälkimainingit saavat demaritkin ja heidän kannattajansa palaamaan realimaailmaan.
Viitteitä tästä on jo nähtävissä. Vihreiden kannatuskin hiipuu. Työttömyys ja elintason hiipuminen on tietysti ikävä konsulentti, mutta minkäs teet. Velkarahalla vielä sinnitellään ja pidetään norsunluutorneja pystyssä.
Jos lähivuosina on tulossa verotettavia tuloja, voi harkita tappioiden siirtoa tuleville vuosille.
Poistot kannattaa tehdä, vaikkei tuloja olisikaan. Parantaa yrittäjävähennyksen saantoa, kun tuloja on.
Sellutehtaita kritisoivat esittävät usein, että pitäisi sellun sijaa tehdä korkeamman jalostuasteen tuotteita. Hölmö argumentti. Suomi on vapaa maa. Siitä vaan tekemään niitä parempia tuotteita. Ei sellunkeitto sitä estä. Ilmeisesti kritisoijien taidot ei riitä muuhun kuin narinaan.
Turvevero ja hiilidioksidin päästömaksun nousu vähentää nopeasti turpeen polttoa. Tilalle haketta ja maakaasua. Siis lisätään tuontia Venäjältä ja riippuvuutta Venäjästä.
Vihreiden toiminta ihmisoikeustaistelun eturintamassa ihmetyttää. Toisaalla moititaan Venäjän tilannetta, mutta toisaalla palkitaan. Mielenkiintoista on seurata, tuleeko Haavisto Venäjältä häntä koipien välissä, vai saako kunnon pusun Lavrovilta.
Onko sitten huomenna johtopäätösten aika?