Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Viimeisimmän puukaupan (2018) kilpailutuksen tein itse. Tarjouspyynnön lähetin 3 firmalle. Arvioin puumääräksi 1200 m3, jonka ilmoitun ostajille. Firmojen tarjouksien puumäärät olivat n 900 m3. Näistä 2 kävi paikanpäällä ja yksi kai luurasi netistä. Vertailin tarjouksi oman puumääräarvioini mukaan ja tein sen perusteella kaupat. Loppumittauksessa puumäärä oli 1202 m3. Kyllä kannattaa itse olla jyvällä.
Näinhän on jo tehty vuosikymmeniä aluelämpökeskuksilla.
Kaukolämpöverkko on mitoitettu niin, että huippupakkasillakin asiakkaiden torpat pysyvät lämpöisenä ja paluuveden lämpötila mahdollisimman alhaisena. Näin saadaan kaukolämmön ja siihen yhdistetyn sähkön tuotannon hyötysuhde mahdollisimman korkeaksi.
Kaukolämpöverkon menoveden alentaminen 30 astetta tarkoittaa sitä, että jo rakennetusta kapasiteetista otetaan kymmeniä % pois. Joillain alueilla voi tietysti olla ylikapasiteettia, mutta kyllä putkien kokoa ja pumppuja joudutaan rukkaamaan.
Tulee mielenkiintoisia sopimusneuvotteluita kiinteistöjen ja kaukolämpötoimittajien välillä. Tuskin kaukolämmön käyttäjät noin vain suostuvat kattamaan kulut. Käyttäjäpään vehkeet kyllä suurelta osin pelaa, vaikkei 115 asteista kaukolämpöä tulisikaan, mutta lämmön toimittajalle tulee hankaluuksia kaukolämpöverkon kapasiteetin kanssa. Eiköhän tämä idea vähitelle jää unholaan.
Osa metsänomistajista myyvät puuta silloin kun puunotajat haluavat ostaa niitä. Niin ainakin minä teen. Ei hakkuiden syklisyys johdu myyjistä vaan ostajien asiakkaista. Puuta hakataan, kun maailmanmarkkinat vetävät. Ei puuta voi hakata paljoakaan varastoon.
Kun noin suuret puumäärät on ajettu, niin kyllä murskettakin kuluu. Eli vuosimenoina kannattaa vähentää.
Taitaa olla melko pitkä tie, jos 10 kasettikuormaa menee. Voi noinkin iso määrä mennä vuotusmenona. Kannattaa kokeilla, kyllä verottaja korjaa, jos haluaa.
Vuosimenoina.
Jos kyseessä on esim kesämökkitontin läpi menevä tie, niin voi olla vaikeaa perustella leveää tietä. Kyllä suoran tien pitäisi sopia 8 m leveyteen.
Tällä hetkellä ajatellaan, kuten Anneli edellä, mutta onko se kaupallisestikkaan järkevää? Ajatellaan vaikka kultaa. Jos sitä löytyisikin suuria määriä, hinta ja kiinnostus romahtaisivat. Jos tehtäisiin peuroista vain herrojen herkku ja saalis, niin tulos voisi olla parempi.