Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kärsämäen seurakunta on tehnyt pahan virheen, kun on antanut metsän vanheta. Nyt julkisuus ja ehkä Jumalakin rankaisee. Pitäisi ymmärtää hakata metsät nuorempina, jolloin kaikki olisi hyvin.
AR jatkaa harhaisilla poluillaan. En ole missään vaiheessa varannut Rauman terästehtaalle sähköä hiilivapaan teräksen tuotantoon. Olen vain tuonut esiin, mitä ko tehtaalla suunnitellaan. Ko suunnitemat toteutuessaankaan eivät vaikuta ainakaan viiteen vuoteen Suomen sähkönkulutukseen.
Paljon on suunnitelmia sähkön kulutuspuolelle (vihreä teräs, datakeskukset, kaukolämpö, vetytehtaat jne.). Melko hidasta on ko suunnitelmien toteutuminen. Vaikuttaa siltä, että sähkön tuotantopuolella edetään nopeammin.
Olisi tietysti hyvä, että sähkön tuotantoa ja sen käyttöön perustuvaa tuotantoa saataisiin melko nopeasti pystyyn. Ei täällä vanhoilla eväillä pärjätä, mistä todisteena on erittäin korkea työttömyys ja krooninen vaihtotaseen vaje.
Kivihiiltä käytetään ainoissa Suomen masuuneissa n 400000 tn/a. Ei sen käytölle ole tulossa rajoituksia. Osa siitä korvautuu vedyllä ensi vuosikymmenellä, jos ns vihreälle teräkselle on kysyntää.
Kivihiilellä tehty kaukolämpö on kallista. Pelkkä päästömaksu on n 50€/MWh. Lisäksi hiilen hinta yms. Paljonko AR on valmis maksamaan?
Eikä investoijia kiinnosta satsata kivihiilikaukolämpöön, kun se loppuu viimeistään 2029.
Mitenkähän AR on räknännyn Raahen terästehtaan sähkön tarpeen? Jos sähkön kulutus on jatkuvasti 1200 MW, kuluu sitä vuodessa n 10 TWh. SSAB:n mukaan sen sähkönkulutus Pohjoismaissa on yhteensä 1.6TWh. Jokin tässä ei nyt täsmää. Ehkä n kertaluokan virhe.
Totta kai olisi parempi käyttää sähkö täällä teolliseen tuotantoon ja vaikka vielä lisäksi tuontisähköä. Mutta minkäs teet, jos teollista tuotantoa ei ole tai se kehittyy hitaammin kuin sähkön tuotanto.
Eiköhän kehitys mene niin, että ensin lisääntyy sähkön tuotanto ja teollisuus tulee viipeellä perässä, jos sähkö on riittävän edullista. Toisepäin ei onnistu.
Lämpimänä vuodenaikaan on tosiaan Keskieuroopassa ylitarjontaa sähköstä päivisin, kun aurinko paistaa. Tällöin tuodaan Pohjolaankin halpaa ylijäämäsähköä, mikä heijastuu halpana sähkönä täälläkin. Kun aurinko laskee, suunta kääntyy ja Pohjolasta viedään huomattavasti kalliimpaa sähköä Keskieurooppaan. Hyvä tilanne.
Viron siirtoyhteyden kautta pääosin viedään sähköä, mutta toisinaan tuodaan, kun Keskieuroopassa on ylitarjontaa. Kun EstLink 2 tulee kuntoon, saadaan Suomen sähkövientiäkin lisättyä. Toivottavasti EstLink 3 saadaan aikaan ennen vuotta 2035, jotta Pohjolan kalliimpaa sähköä saadaan vietyä enemmän Keskieurooppaan ja vastaavasti tuotua halpaa ylijäämäsähköä päivisin, jolloin kulutuskin on täällä suurimmillaan.
Vesivoimaa on tarjolla Pohjolassa nyt reilusti. Vesivarantotilanne on hyvä, koska sähkön kulutus pohjoismaissa ei ole noussut. Ylimääräistä vettä on jemmassa n 20TWh.
Suomenkin oma sähköntuotanto on noussut niin, että sähkön euromääräinen tuonti oli vuonna 2023 vain n 150 milj€, kun se edellisvuonna oli 3 miljardia. Suomen tuontihan oli lähinnä vesivoimaa Ruotsista. Suomen tilanne siis säästää Ruotsin ja välillisesti myös Norjan vesivoimaa Keski-Euroopan markkinoille, jossa sähkön kulutus ei ole kuitenkaan noussut. Oma tuotanto sen sijaan on (tuuli, aurinko), mikä ilmenee ajoittain reilusti negatiivisena NordPool- hintana, jolloin sähköä tuodaan reilusti Keski-Euroopasta Pohjolaan.
Hyvältä siis sähkön osalta näyttää Suomessa. Uskon, että tänä vuonna vientimme vahvistuu siinä määrin, että kappatase vahvistuu aiemmasta alijäämästä (3 Mrd) hieman plussan puolelle. Sitä enemmän, mitä pikemmin siirtoyhteys Viroon tulee kuntoon.
Suomen taloushan ei tule kuntoon, jos kauppataseemme on jatkuvasti alijäämäinen. Sähkön osalta suunta on hyvä. Tähän tietysti joku tarttuu ja väittää, että sähkö on liian arvokas vietäväksi. Tähän totean ennakoivasti, että tuontihan edellyttäisi , että sähkö olisi täällä kalliimpaa kuin naapurimaissa – ei hyvä.
Ei oikein selviä, mitä Nostokoukku yrittää sanoa Suomen metsäpolitiikasta. Voisiko selventää, että maalaisjärjelläkin ymmärtäisi.
AR:ää komppaan. Jotenkin tuntuu kornilta, että kun metsäala on tuplannut metsien kasvun, niin nyt muut tahot pyrkivät omimaan nämä saavutukset muuhun käyttöön. Onneksi on omaisuuden suoja. Pidetään puusto ja sen kasvu tiukasti omissa käsissämme. Näin varmistamme puuston kasvun ja hyödyt myös niile, jotka nyt havittelevat metsistä pikavoittoa hiiliongelmaansa.