Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Sahateollisuuden volyymituotteet edustavat suurinta osaa ko teollisuuden tuotannosta. Ko tuotteet ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina aikojen alusta. Eikä erityistä kehitystä ole näkyvissä.
Selluteollisuus edustaa prosessiteollisuutta ja sen tuotteiden/sivuvirtojen kehittymisnäkymät ovat hyvät. Sellun ja siitä tehtävien tuotteiden menekki ja rahavirrat kyllä määräävät puunjalostusteollisuuden menestymisen. Toinen kysymys on, koska vaikutukset näkyvät puun hintarakenteessa.
Puukin tekstiin viitaten, olen ihmetellyt näkemyksiä, joiden mukaan MHY:n pitäisi pystyä paremmin neuvomaan jatkuvan kasvatuksen harrastajia ja jopa sen taloudellisuuskysymyksissä.
Jatkuvan kasvatuksen teoreettinenkin tietopohja on vielä hyvin suppea ja sellaisena pysyy vielä pitkään. MHY -neuvojat voivat vain soveltaa tutkimustietoa ja vasta sen jälkeen, kun ko tieto on pureskeltu sovelamiseen sopivaan muotoon. Eli toistaiseksi MHY:n neuvojat voivat vain neuvoa lähinnä korjuukysymyksissä. Muun ”uskomustiedon” tasolla oleva tieto on hankittava alan yrityksiltä.
Kun jatkuvan kasvatuksen tietotaito kasvaa riittävästi, paranee myös MHY -järjestelmän kyky neuvoa ko asioissa. Toisaalta on todennäköistä, että jk -neuvonta on keskimääräistä työläämpää, mikä tulee ottaa huomioon neuvonnan laskutuksessa.
Toinen kysymys on jatkuvan kasvatuksen tutkimisen mielekkyys. Laskeskelin joskus Nokian menestymisen vuosina, että puun kasvatuksen kehittämistä suhteessa puun myyntituloihin tuettiin suhteellisesti yhtä paljon kun Nokia panosti tuotekehitykseen. Puusta tehtävien tuotteiden kehittämiseen panostettiin suhteellisesti ottaen vain murto-osa verrattuna puun kasvatuksen panoksiin. Ei ihme, että puusta on ylitarjontaa.
Tätä uumoilin Finlandiapalkinnon jaossa edellisessä viestissäni. Nostetaan yksi asia tikunnokkaan, eikä ymmärretä, että kysymys on koko ihmiskunnan elintason ja tulonmuodostuksen paletista. Turha syyllistää metsänomistajia, jos pyrkivät samaan elintasoon kuin muutkin. Rajoittunut näkemys Finlandia-palkinnon voittajalla ja valinnan tehneellä. Voittajan arvasin oikein.
Tämä keskusteluketju on ajautunut sivuraitelle alkuperäisestä ajatuksesta. Toisaalta sivuraiteelle ajautuminen kuvastaa hyvin, että metsänomistajatkin painottavat toimissaan paljon taloudellisuutta.
Jos mietitään, miksi vastustetaan avohakkuita, on selvää, että taustalla on perusteltu epäilys mm luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Näiden näkemysten esittäjät ajattelevat ilmeisesti, että tilanne paranisi oleellisesti, jos aukkohakkuut kiellettäisiin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on laajempi kysymys. Taustalla on koko maa- ja metsätalouden muuttuminen yhä tehokkaamaksi. N 60 v sitten maatalous oli vielä huomattavasti pienipiirteisempää kuin nyt. Tällöin oli paljon avo-ojitettuja peltoja ja pienehköjä peltolohkoja sekä laidunniittyjä. Peltolohkojen ja metsän rajapintaakin oli paljon, mikä suosi monimuotoisuudessaan myös metsälajeja.
Ruuan ja puun hinta oli suhteessa elinkustannuksiin oli huomattavasti korkeampi kuin nyt. Tällöin maaseudun väestö tuli toimeen pienemmilläkin tiloilla, mikä piti yllä myös luonnon monimuotoisuutta. Vähitellen on koko maailmassa ajauduttu tilanteeseen, jossa alkutuottajien elintasoa suhteessa muihin kansalaisiin ei voida pitää kohtuullisella tasolla entisillä volyymeillä ja menetelmillä. Ruoka ja puu on yksinkertaisesti liian halpaa ja suita ruokittavaksi on liikaa.
Myös metsäomistajilla, jotka ovat keskimääräistä pienempituloisia, on oikeus tavoitella samaa elintasoa kuin muiden kansalaisten. Avohakkuiden rajoittaminen, eli metsätalouden tehokkuuden alentaminen edellyttäisi siis metsänomistajien tulonmenetysten korvaamista. Käytännössä siis kaikkien kansalaisten elintason alentamista. Tuskin tapahtuu – näillä mennään päätyyn asti.
Minä käytän ADblueta myös. 2l käsiruiskupullo käytössä.
Huomenna taas sahahommiin. Energiapuuksi menee. Kyllähän se näin etenkin alkutalvesta pistää puhaltamaan ja miettimään homman järkevyyttä. Maasto palstalla on esiharvennukseen koneellisesti liian hankala. Manuhommina tulee parempi jälki. Uusi tie palstan viereen hieman helpottaa. Ei tarvi lähes kilometriä kävellä.
Polttomoottoriauto on toistaiseksi ja todennäköisesti vielä pitkään järkevin valinta. Ministerit tietysti yrittävät nostaa imagoaan sähköautohypetyksen rahoituksella. Eivät tajua, että kaikki maailmassa suinkin tuotettavat sähköautot saadaan kyllä kaupaksi ilman tukiakin. Tämä tulee vielä valtiolle hintoihinsa. Polttoaineissahan suurin osa hinnoista on veroa, joka kilahtaa valtion kassaan. Sähköstä on jo nyt valtaosa ja tulevaisuudessa huomattavasti enemmän siirtomaksua, joka kilahtaa suurelta osin kansainvälisten sijoittajien kassaan.
Kyllä moni metsänomistaja antaa tehdä tien maalleen ilmaiseksi. Ei siis edellytä omistamista. Mulle ainakin sopii.
Ranskassa noita akkuperäkärryjä jo tehdään. Hakusanalla akkuperäkärry löytyy tietoa.
Siispä markkinoilla voisi olla tilausta vuokrattaville akkuperärryille. Lapinreissukin sujuisi hyvin. Peräkärryn vaihtopiste Rovaniemelle.