Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jovainin tekstihän oli ironiaa. Plagioi joitakin jk-uskovaisia.
Mitä te höpötätte? Kyllä MG tekee runkohinnoiteltuja kauppoja.
Fiateilla tuli ajeltua reilut 20 v. Melko hyvin toimivat. Kori oli akilleen kantapää. Regatan ostin melko uutena ja ruostesuojautin pari kertaa. Ruostui silti. Vaihdoin 7000 km ajettuun Tempraan ja vein ruostesuojaukseen läheiseen liikkeeseen, jossa Regattaa olin suojauttanut. Liikkeen edustaja oli huomannut Regattani läheisen liikkeen pihalla myynissä ja sanoi, että olisi ollut hyvä liike poistaa liikkeen ruostesuojaus merkit Regatan sivuikkunoista ennen vaihtoa. Kieltämättä huonoa mainosta olikin ko auto. Tempralla ajelin minä ja lapset n 330000 km edullisia kilometrejä.
Pettuleipähän on varsinainen luomutuote. Kohta alkaa nila-aika. Nuoria mäntyjä nurin, nilasta petun aineksia ja puuosasta haketta perunoiden katteeksi. Kaski ei ehdi ensi kesäksi, mutta valmistelun voi aloittaa. Vaatii kovaa kuntoa, eli kunnon kohotus on syytä aloittaa heti. Tolopaisellahan kunto on jo kohdillaan, sitä edellyttää jo huomattavasti nuoremman vaimon hyvinvointi. Minulla vielä kohennettavaa.
Valitettavasti häkäpönttöautoon ei saa hankintatukea. Sipilän häkäpönttöprojektin tuotokset voisi nykyhallitus hyödyntää tehdessään uusia liikennelinjauksia.
Visakallo siis elää itse itseänsä käskien. Ehkä käyttää myös maanittelua ja palkitsemista.
Näinhän me kaikki enemmän tai vähemmän tietoisesti teemme. Tietoisesti toimien voi saada parempia tuloksia. Kehityskeskustelu itsensä kanssa voisi olla hyvä apuväline. Autoaihe voi tietysti olla monelle vaikea rasti tällaiselle Jaakobin painille. Jos siitä selviää puhtain paperin, niin itsetunto kohoaa kummasti.
Minä olen ajellut jo 50 v eurooppalaisilla autoilla. Ei kertaakaan ole tullut katsastuksessa hylsyä. Pientä laittoa ennen katsastusta kyllä on ollut autoilun alkuvuosina, kun ajelin Fiateilla. Tulipahan opeteltua mm hitsausta ja muuta. Englanninkieliset korjauskäsikirjat olivat hyviä.
Seppo Vuokko tarkoitti kirjoituksessaan kai metsien kokonaiskasvua/nielua. Poistuma huomioon ottaen nettonielu 60 -luvulla oli noin 0.
Käytin em arviossani Suomen kokonaispäästönä 100 Gt/a. Nyt ollaankin tasolla 60 Gt/a. Siispä voidaan hyvällä syyllä arvioida, että metsänomistajajoukko on n 50 vuodessa muuttanut nettopäästönsä nettonieluksi ja kehitys jatkuu, ellei tule kapuloita rattaisiin. Mahdottomia ei kuitenkaan voida vaatia. Muidenkin on osallistuttava talkoisiin.
Kyllä Suomen metsien nettonielu on 60 -luvulta enemmän kuin 2-kertaistunut. Silloinhan joinakin vuosina hakkuut ylittivät kasvun.
Petkeleksen viittaamassa tutkimuksessa todetaan metsänomistajien tulotason nousseen ja olevan nykyisin keskimääräistä korkeampi. Voi pitää paikkansakin, koska tiloja on myyty melko paljon. Omistajiksi on tullut hyvätuloisia henkilöitä, jotka saavat tulonsa muista lähteistä. Köyhät ovat joutuneet luopumaan metsistään. Metsien tuottohan ei ole noussut.
Petkeleksen viittaamassa lähteessä todetaan yksityismetsien kasvun olevan 70 % Suomen metsien kasvusta. Siis yksityismetsien hiilinielu onkin noin 20 milj tn/a. Jos oletetaan metsänomistajaperheitä olevankin 1/5 osa kansasta ja heidän oleva keskimäärin parempituloisia, niin heidän osuus Suomen hiilipäästöistä ehkä hieman ylittääkin heidän laskennalliset hiilinielunsa. Eron saa helposti kurottua lisäämällä metsien kasvua, kuten onkin tapahtumassa. Metsänomistajat pistäkää töpinäksi, koska helppo homma. Muut voivat toimia huutokuorojen jäseninä.
Omalta kohdaltani voin todeta perheeni tulotason alentuneen, mutta metsän hiilinielun selvästi nousseen. Esim peltoheittojen metsitys on vähentänyt ”metsäkatoa” ja metsän kasvua niin paljon, että se kattaa nyt n. 60 % perheeni vuotuisesta osuudesta Suomen päästöistä. Muutaman vuoden kuluttua kattaa kokonaan.
Petkeles huom. Metsänomistajien tulotaso selvitettiin reilut 10 v sitten, kun pohdittiin kiiteistöveroa metsille. Tällöin päädyttiin siihen, ettei ole perusteita lisätä keskimääräistä pienempituloisemman kansanosan verotusta. Sittemmin puun hinta suhteessa mm palkkatuloihin on edelleen laskenut.
Usko tai älä. Tieto on usein uskoa ihmeellisempää.