Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tarkastellaampas hieman näiden hiilinielujen, metsänomistajien hiilipäästöjä ja tulokehitystä verrattuna muihin kansalaisryhmiin karkeasti.
N 50 v sitten metsänomistajien hakkuut vastasivat suunnilleen vuotuista kasvua. Eli hiilinielu noin 0. Puun hinta oli selvästi parempi kuin nyt, joten voidaan olettaa, että metsäomistajien tulotaso suhteessa muihin oli korkeampi. Oletettavasti myös hiilipäästöt.
Tilanne on nyt aivan toinen. Puun hinta on romahtanut. On tutkitusti osoitettu, että metsänomistajien tulotaso on keskimäärin pienempi kuin muiden. Todennäköisesti myös hiilipäästöt. Lisäksi metsänomistajien metsien kasvu ylittää selvästi vuotuiset hakkuut, eli heidän metsänsä ovat nettonieluja. Arvioisin n 15 milj tn/a. Samanaikaisesti muiden kansalaisryhmien hiilipäästöt ovat tulotason noustessa kasvaneet voimakkaasti.
Jos tarkastellaan metsänomistajien osuutta koko väestöstä niin heitä on suunnilleen 1/6-osa. Kun otetaan huomioon metsänomistajien alhaisempi tulotaso voitaneen olettaa, että heidän aiheuttamat hiilipäästöt ovat pienemmät kuin em 1/6-osa. Tästä voidaan hyvällä syyllä olettaa, että n 50 v:n aikana metsänomistajat ovat omilla toimillaan vähintään kompensoineet omat hiilipäästönsä eli muuttuneet nettopäästäjistä vähintään 0-päästöisiksi. Ehkä jopa nettonielujen aiheuttajiksi. Miksi metsänomistajia jatkuvasti kurmuutetaan? Hehän ovat jo osansa tehneet. Parempaan tietysti voivat hekin pyrkiä, mutta kiinnostus voi hiipua, jos aiheetta syyllistetään.
Nykyisin nuori sukupolvi pärjäilee kohtuullisesti. Ans kattoo, mikä on tilanne, kun huomataan, että nykyisten eväiden ohella on myös tulevaisuuden eväät jo syöty.
Palatakseni hiilikeskusteluun minua ihmetyttää se, että ilmeisesti eräs lähtöoletus laskelmissa on, että nykypuuston määrä ja kasvu on tipahtanut taivaalta, eikä sen takia tarvitse miettiä tai ottaa huomioon mitä aiemmin on tehty. Nykyoletus ilmeisesti on myös, että puuston kasvua ei ainakaan ihmisen toimesta voida enää lisätä.
Tuli vielä mieleeni, että osa palveluista voisi kohdistua metsätilojen arvon korotuksen toimiin myyntiä silmälläpitäen. Raha sitten arvonnoususta.
Tein 1980 alkupuolella kartoitusta erään suuren yrityksen energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Pakkaskaudella kiersin paikkoja eräänä viikonloppuna. Huomattava osa ilmanvaitokoneista kävi aivan turhaan täysillä. Niiden energiakulut ko viikonloppuna vastasivat kuukauden palkkaani. Siitä tuli mieleeni, että yritys, joka sitoutuisi huolehtimaan energiaintensiivisten kohteiden energiankäytöstä ja saisi tulonsa toteutuneista säästöistä voisi menestyä. Siirryin muihin hommiin. Sittemmin ko tyyppisiä yrityksiä syntyi. Myös eräs silloinen työkaveri siirtyi ko alalle.
Ehkä metsäpuolelle voisi viritellä samaa. Monet tilathan ovat retuperällä. Uusi yritys voisi solmia pitkäaikaisia hoitosopimuksia ko tilojen kanssa ja saada tulonsa parantuneesta tuotosta. Vaatii tietysti alkuun paljon omaa pääomaa. Sopimuskuviotkin voivat olla kimurantteja. Hoitosopimuksiahan solmivat nyt mm puiden ostajat. Voi olla, että hieman ketunhäntä pilkistää niiden kainaloista.
Taas tuli uutisissa Ylen propagandaa. Puun teollinen käyttö aiheuttaa enemmän päästöjä, kun vähentää. Tämä tietysti on totta, mutta kun otetaan huomioon myös metsäpää, niin kuva muuttuu. Täytyy ottaa huomioon, että ilman teollista käyttöä metsät kasvaisivat korkeintaan puolet nykyisestä, jos sitäkään. Kokonaisuun onohdetaan tarkoituksella.
Huonosti taimettuvien, vähäpuustoisten kuvioiden aukkohakkuu on kannattamatonta, jos huolehditaan lainmukaisesti uudistamisesta. Siispä ne kannattaa jättää hiilivarastoksi. Tukia ei niille kannata maksaa, koska ilman tukiakin ne on järkevää jättää hakkaamatta. Pienimuotoista pomintahakkuuta voi tietysti kokeilla sopivassa kohteessa yhdistettynä esim viereisen kuvion hakkuuseen.
Pystyssäpitokorvaus on hiilensidontamielessä aivan turha. Teollisuus kuitenkin rouskuttaa saman määrän puuta. Parempi suunnata tuki niin, että puun kasvu ja metsäpinta-alakin kasvaa. Pitkässä juoksussa on parempi, että lisätään tehokkaasti puuston kasvua.
Itselläkin muutama kallioinen kuvio, joiden uudistaminen voi tuottaa ongelmia. Hyvät mustikkapaikat. Antaa olla sillään.
Tarkoittaako Visakallo, että kun on alueita, joita ei saada mm sorkkaeläinten takia uudistumaan (kuusi ei menesty), niin ei sitten pitäisi tukea myöntää peltoheitoille, joissa kuusi menestyy?
Kaikkihan sen tietää, että karut aukot eivät metsity kunnolla, jos siellä Valtion karja vapaasti laiduntaa. Turha kysymys.
Vai pystyssäpitämismaksu huonosti kasvaville kuvioille. Ilmeisesti maailman tappiin. Tulee hintoihinsa ja hyöty minimaallinen.
Kyllä pitkässä juoksussa peltoheittojen metsitys on järkevämpää. Edellyttää tietenkin, että puuston kasvu istutuksen jälkeen turvataan. Tämä turvaamisehtohan oli edellisellä metsitystukivaiheella. Itselläkin kävi tarkastaja. Ei huomautettavaa. Epäili hivenainepuutosta vaikka kasvu olikin voimakasta. Teetin analyysit ja puutosta oli. Sitten terveyslannoitus omatoimisesti. Siihenkin sai tuen.
Nyt on huimasti kasva taimikko/nuori metsä. Kun itse teki, tuli maksamaan itselle suunnilleen yhtä paljon kuin normiaukon metsitys. Kasvu vaikuttaa paremmalta kuin viereisellä, istutetulla metsäaukolla.
Planterin ajatus siitä, että suunnattaisiin hiilensidonnan varoja pystyssäpitämismaksun muodossa huonosti kasvaville ja taimettuville kuvioille tuntuu oudolta. Siis yritettäisiin pitää yllä hiilensidontaa/varastoa paikoilla, joissa hiili sitoutuu huonosti. Eiköhän vähäiset voimavarat kannata suunnata sinne, missä on potentiaalia tehokkaaseen hiilen sitoutumiseen.
On otettava myös huomioon, että peltoheittojen metsitys vähentää myös ns metsäkatoa eli metsäpinta-alan hiipumista. Puuston pystyssäpitämismaksulla ei ole vaikutusta metsäkatoon. Ko metsä on metsäkatomielessä metsää hakkuun jälkeenkin, vaikka huonoa onkin.
Ei peltoheittojen metsitys ole pois muista metsien toimenpiteistä. Kyllä peltoheiton metsitys alkaa sitomaan hiiltä heti istutuksen jälkeen ainakin vähän. Aluksi tietysti olemattoman vähän.
Itse metsitin peltoheittoja 2000-luvun alkupuolella silloisella tuella. Heinäämistä riitti, mutta nyt esim 18 vuotta vanhalla kuviolla on n. 70 m3/ha. Kasvu ja hiilensidonta ko pelloilla ylittää perheeni hiilipäästöt selvästi.
Energiapuuharvennus hankintana voi olla paikallaan syksyllä. Hiilipäästön hinta jyrkässä nousussa. Hyvä.