Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Lisäys edelliseen: sähköllä on jo huoltovarmuusmaksu, mutta sitä voitaisiin nostaa. Se peritään kuluttajalta. Ehkä se voitaisiin muuttaa riskiperustaiseksi. Myös tuotantopuolelle vastaava. Perusvoimalle hyvin pieni ja tuulivoimalle suurempi.
Nopeita muutoksia ei kuitenkaan ole syytä odottaa. Ehkä seuraava hallituksen ohjelmassa. Näillä mennään ainakin 4 v.
Visan viimeiseen kysymykseen vastaan, että suurien sähkönkäyttäjien sähkösopimuksissa tulee ottaa huomioon sähkön syöttöhäiriöt. Esim niin, että vikatilanteessa sähkön syöttöä voidaan rajoittaa xx%.
Nyt näitä sopimuksia on joidenkin suurkuluttajilla, jotka saavat siitä hieman etua.
Valtakunnantasolla riippuvuutemme sähköstä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Öljyn osalta sen huoltovarmuutta on pidetty yllä Valtion perimällä maksulla. Sähkön osalta voitaisiin toimia samoin. Tällä maksulla sitten pidettäisiin yllä nopeasti käynnistyviä varavoimaloita (kaasuturbiinit, akustot jne). Miksei myös perusvoimaa (ydin), jos se on taloudellisesti järkevää.
Kaikissa lämmitysmuodoissa on riskinsä. Kaukolämpöä ei tietenkään tule rakentaa yhden energialähteen varaan. Varalähde (öljy, suorasähkö tms) on yleensä halpa pystyttää, mutta kallis käyttää. Hukkalämpö teollisuudesta tai datakeskuksesta on yleensä halvinta, mutta riskitaso on korkeampi. Optimointikysymys.
Toihan Visa yhden riskin esiin, eli hulluuden. Miten realistinen? Onko hulluus lisääntynyt huolestuttavasti?
Tuulivoima tietysti lisääntyy, kunnes ekonomia tulee vastaan. Sähköverkon riskienhallintaa on kyllä parannettu, mutta myös väärästä päästä. Kaivetaan kaapeleita maahan miljarditolkulla torjumaan vähäisiä riskejä. Kuluttajathan kulut maksaa, mutta olisi noi rahat voinut tuottavamminkin sijoittaa. Sama oli paskalain kanssa. Sitten ihmetellään, kun Suomesta ei saatu sjoittajia mm Carunan vastapainoksi.
Visa on kyllä ponnekkaasti tuonut esiin käsityksiään tuulivoiman riskeistä. Riskienhallinnasta en ole havainnut mielipiteitä.
Jos tuo esiin jostakin asiasta pelkkiä riskejä sen kummemmin analysoimatta, saa käsityksen, että ko esittäjä vastustaa ko asiaa ideologisista syistä. Tyypillisin esimerkki oli aikoinaan ydinvoiman voimakas vastustaminen. Peloittelivat ydinvoiman terveysriskeillä, koska vastustivat ideologisista syistä ydinvoimaa ja terveysriskit oli hyvä argumentti herättämään kuulijoissa pelkoa. Silkkaa populismia. Ko aikoina ja todennäköidesti nykyäänkin ydinvoima aiheuttaa tuotantoketjussaan vähiten kuolemantapauksia/TWh. Tämä tiedettiin kyllä, mutta eihän se ollut hyvä fakta Vihreille. Sittemmin Vihreätkin tulivat järkiinsä ja siitä kiitos Atte Harjanteelle, tulevalle ko puolueen puheenjohtajalle.
Nyttemmin ydinvoima lienee auringonlaskun ala taloudellisten riskien johdosta. Ekonomit hoiti sen, mikä ympäristöhörhöiltä epäonnistui.
Tuskin ko ohjelmalla saadaan Suomi nousuun. Ei taida mennä kaupaksi ulkomaillekaan.
Metsälakia ei tämä hallitus muuta. Pidetään ennallaan ja odotetaan, josko Vihreät vaatisivat vaaliohjelmassaan metsälain muutosta. Ko vaatimukseen olisi Persujen helppo vastata: ”Itsehän olitte mukana laatimassa nykyisen lain, miksette silloin tehneet laista sellaista kun haluatte?”.
Kepu puolestaan seuraavassa hallituksessa (SDP, KOK ja Kepu) estänee muutokset.
Lopullista selvyyttähän ei asiaan saada lisärahoituksella. Niinhän se on tutkimuspuolellakin. Hyvä tutkimus avaa mahdollisuuden jatkotutkimukselle eli -rahoitukselle. Tässä tapauksessa oli ensin saatava aikaan Ruotsista selvästi poikkeava tulos. Seurauksena poliittinen myrsky ja lopulta jatkorahoituspäätös Luken perusrahoituksen lisäksi.
Hoskonen, vajavaisilla tiedoillaankin jatkaa, jos haluaa, kansanedustajana ainakin vuoteen 2031. Asikaisen virka on ennen sitä katkolla.
Kuusi pinot kuivuvat paljon hitaammin, kuin ennen kasvukautta pystyynkaulattu kuusi vielä vihreän latvuksen haihdutuksen johdosta. Kuivuuhan rasiinkaadettu koivukin paljon nopeammin kuin esim pinossa oleva koivukuitu. Ilmeisesti jollekin tuntematon käsite.