Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Poistoilmalämpöpumppua ei kannata käyttää, jos on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Pelkällä lto-laitteella siirtyy niin paljon lämpöä tuloilmaan, ettei lämpöpumppu pärjää.
Matkailin viime viikolla Kristiinankaupungissa. Hieno vanha kaupunki, suurelta osin vanhoja, hyväkuntoisia hirsitaloja. Hienot maisemat. Nyt Helen rakentaa sinne suuria tuulivoimaloita lämpöpumppujensa sähkön tuotantoon. Siirtomaapolitiikkaa pahimmillaan.
Suhteellisesti ottaen vihreät hyötyvät eniten turpeen ja kivihiilen poltosta. Hehän ovat päättäjinä ko polttoaineita käyttävissä kunnissa. Vihreitä kismittää Kepun kivihiilikielto, joka iskee koviten pääkaupunkiseudulle. Haluavat maksaa potut pottuina kieltämällä turpeen, jolloin myös kepulaiset ja persut saavat kärsiä. Vihreät eivät ole hoksanneet, että homma kusee myös heidän kintuille.
Jos samalla instanssilla on kaksi rinnakkaista suositusta, pitäisi ko instanssin tuoda selvästi esiin, ettei se voi suositella kumpaakaan keskenään ristiriidassa olevaa kasvatusmallia. Voi tietysti esittää, että jos on jostain syystä päädytty jatkuvaan tai jaksolliseen, niin suosittelemme jatkamaan näin.
Mitenkähän paljon mikromuovia on maaeläimissä? Esim kalakukossa.
Ohjeet ovat eri asia kuin suositukset. Ohjesanankin voisi jättää pois. Pelkkä kasvatusmalli riittää.
TAPIOn ei pitäisi tehdä mitään kasvatusmallia suositus statuksella. Joku saa käsityksen, että ne ovat hyviä, kun ovat suosituksia. Pitäisi olla vain kasvatusmalleja jaksolliseen ja jatkuvaan. Nythän on siis kahden tyyppistä kasvatusmallisuositusta. Toiset jaksolliseen ja toiset jatkuvaan. Molempia voidaan markkinoida TAPIOn suosituksina. Kumpi on parempi?
Jos NNA-laskelmia harrastaa, on syytä tehdä se kahdella tavalla: pelkän puuston ja puusto + maapohjan osalta. Oletettavasti ostajat arvostavat puustoisen tilan maapohjankin arvokkaammaksi kuin aukean. Kannattavuuslaskelmissa siis on pidettävä mielessä myös tilan myyntiarvo. Siis myös puun myynnin vaikutus tilan arvoon. Itse en ko pähkäilyä harrasta. Harvennukset sitten, kun metsä vaatii ja pystykaupat, kun hinta on hyvä. Puuta olen myynyt kohtuullisesti ja tilan arvokin on 20 vuodessa moninkertaistunut. Ei paha.
Mitenkähän tämä NNA- laskelma suveltuu kultaan. Kultaharkot eivät lisäänny kassakaapissa yhtään. Arvo muuttuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Vielä palatakseni edelliseen, niin akkuja voi ladata kelle tahansa. Siis sähköä ei voi pihojen kautta myydä, mutta akuissa voi.
Nykyisen lain mukaan sähköä ei voi myydä naapurille. Esimerkki Lempäälästä. Iso aurinkovoimala energiantoimittajalla. Lämpöä saa myydä kumppaneille, sähkö vain verkon kautta – siirtomaksuja ei voi välttää suoramyynnillä.