Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Verotuksen kireyteen on vaikea ottaa kantaa. Todennäköisesti ei ole optimikohdassaan. Emme tiedä, nostaisiko verojen nosto verokertymää vai laskisiko.
Ilmeisesti veroa maksavien kansalaisten määrä vähenee koko ajan. Eli se joukko, joka saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja lisääntyy. Tämä kehitys on jo niin pitkällä, että lainaa on otettava kiihtyvään tahtiin. Järkevää olisi myydä metsä metsärahastolle ja muuttaa Viroon. Siellä ostaisi hyvän matkailuauton, jolla reissaisi Suomessa vaikka Lapin hillasoilla. Samalla naureskelisi Suomen touhuille. Halpaa viinaa toisi tuliaisiksi.
Kaikkihan täällä on kallista ja erityisesti kotimaiset, työkustannuksia paljon sisältävät tuotteet, jos niitä edes on. Hyvä esimerkki on vanerintuotanto. Viilun tuotannon tekevät suurelta osin koneet. Siitä eteenpäin prosessi on työvoimavaltaista. Siispä järkevää on tehdä viilu täällä ja loppu esim Virossa.
Kilpailuyhteiskunnassa eurot pitää kotiuttaa monella tapaa. Toiset ostaa kovalla hinnalla metsää ja joutuvat näyttämään lyhyellä tähtäimellä hyvää tulosta aikaistamalla hakkuita.
Ei Suomi sentään ole kovakaan kilpailuyhteiskunta. Thaimaa on paljon pidemmällä. Hesalaiset eivät pääse Lappiin hilloja poimiin, kun ei ole autoa. Ei thaimaalaisillakaan ole, tulevat silti sieltä asti lentolaitteella Lappiin töihin.
EDIT Nesteen ja Raahen päästöt/tuote ovat pienemmät kuin keskimäärin. Jos tehtaat suljettaisiin tuotteet tehtäisiin muualla suuremmin päästöin.
Nesteen Porvoon päästöt ovat 2.7 miljtn/a. Nesteen biopolttoaineet vähentävät päästöjä 7.9 miljtn/a.
Puukin mukaan olen toiminut. Tilan myynnin ajoitus on hankalampi juttu. Koska on tilojen hintapiikki? Halpaa rahaa tungetaan markkinoille vielä monta vuotta. Ehkä 5 v voi viedä ootella.
Jesse on ehkä erikoistapaus. Kokemus kaupalliselta alalta antaa kyvyn hoitaa sutjakkaasti ja ehkä kannattavastikin useita kauppoja samana vuonna. Samalla pysyy tuntuma markkinoihin.
Toista se on tällaisen tavallisen tallaajan. Isommat kaupat kilpailutin aiemmin mhy:n toimesta. Viimeisen itse. Ostaja ehdokkaille esitin kaupan kooksi 1200 m3. Heidän tarjouksien mukaan puuta olisi ollut n 850 m3. Hieman hankalaa oli vertailla tarjouksia. Tein vertailun kuitenkin oman puumäärä-arvion mukaan ja koivutukkia arvostavan ostajan valitsin. Loppumittauksen mukaan puuta oli 1202 m3. Mielestäni onnistuin hyvin. Jätkän mukaan kai huonosti.
Jätkä on yhtä kovakorvainen kuin Jovain. Kun on saanut jotakin mielikuvituksen tuotetta päähänsä, niin siinä pysyy.
En koe olevani Jessen metsänhoidon takuumiehenä. Se tyyli sopii joillekin. Useiden pienehköjen puukauppojen teko samana vuonna antaa hieman rahaa ja tyydytyksen tunteen. Vastaavan tunteen saavat naiset shoppaillessaan, jolloin ko tavara ei ole niin tärkeä vaan ostokokemus. Miehillä autot ja erilaiset tekniset vimpottimet. Joillekin metsänomistajille myyntikokemus antaa tyydytystä. Itse myyn kylläkin hankintapuuta vuosittain ja pystykauppoja n 7-10 v välein hintapiikkien mukaan.
Metsätilan myyntiä jarruttaa joillakin sen kertaluonteisuus. Shoppailukokemukset harvenevat. Itselläni ei se ole ongelma.
Jätkä se suoltaa soopaa. Minun metsänhoitotyylistäni hänellä on harhainen käsitys. Missään yhteydessä en ole väittänyt, että kuitupuun kasvatus kannattaisi. Jessenkin tapaa olen usein ihmetellyt, mutta kukin taaplaa tyylillään.
Metsänhoitoni perusajatus on tehdä metsähommista mahdollisimman paljon itse, eli istutukset, heinäykset, raivaukset ja ensiharvennukset Tapion taskukirjan mallien mukaan. Seuraavat vaiheet pystykauppoina. Jos tämä malli on Jätkän mielestä väärä, niin esittäköön paremman.
Ikää alkaa kuitenkin olla sen verran, että tilan myynti tulee jossain vaiheessa eteen. Sukupolvenvaihdos tai metsärahasto. Siinä pohdittavaa.
Jätkä ei ymmärrä selvää suomea. Jessehän on usein sanonut, että hän haluaa lyhyet tilinvälit. Tällöin suht koht tiheä kasvatusasento on sopiva. Sopii, jos kasvatus painottuu kuitu- ja energiapuuhun.
Itse suosin harvempia tilivälejä hintahuippuihin painottaen.
Jätkä ei oikein ole ymmärtänyt Jessen metsäfilosofiaa. Haavikon kasvattaminen tiheässä antaa puuta vähintään (ehkä enemmänkin) kuin harva kasvatusasento. Tiheä kasvatusasento johtaa lyhyisiin hakkuväleihin, eli pieniä tilejä usein, mitä Jesse arvostaa. Suurempi tili tukkipuista tai koko tilan myynnistä tuo isomman tukon rahaa, minkä polttelua näpeissä Jesse suuressa viisaudessaan välttelee. Itseäkin tilan myynnistä tuleva suuri rahatukko arveluttaa, vaikka järkeväähän myynti olisi.
Mesäkaupoissahan maksetaan puukuutiolta reilut 40€. Rahastot vielä enemmän. Kyllä Jessen kannattaisi haavat myydä ko hinnalla. Ei rahastot tutki, mitä puita metsässä on.
Jätkä puhuu järeistä haavoista. Eihän Jesse tukkipuita kasvata. Motteja kasvaa tiheämpi haavikko vähintään yhtä paljon kuin harva.