Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Lakkoriski nousi pilviin demarihallituksen myötä. Työntekijäpuoli yrittää nyt voimansa tunnossa saada lisäetua hallituskortilla. Työnantajapuoli ajattelee hallituksen ajautuvan vaikeuksiin lakkosuman voimistuessa. Kysymys ei siis ole pelkästään työsopimusväännöstä. Tilanne laukeaa vain, jos Marin puhuu järkeä kulissien takana Hakaniemeen. Nyt Marinin kyvyt punnitaan. Lauri Lyly voisi toimia välikätenä, niin asia ei tulisi julkisuuteen, eikä kukaan menettäisi kasvojaan.
En pitäisi koivua huonona vaihtoehtona. Viime kesän koivikon ylispuuhakkuussa (60 v) tukin keskihinta (erikoistyviä 20 %) oli 55.8 €. Tukki% 67.5. Kyseessä oli luontainen koivikko, ei erityisemmin hoidettu.
Istutustaimilla ja tehohoidolla ehkä tulos olisi vielä parempi.
Tolopainen jaksaa ajaa Suomen metallien ja öljynjalostusta alas. Niiden yhteenlaskettu co2 päästö on 10 % luokkaa. Koska suhteelliset päästöt ovat Suomessa keskimääräistä alemmat, toimenpide olisi haitallinen.
Porvoosta suunnitellaan osa hukkalämmöstä johtettavan Helsinkiin. Ei onnistuisi arabimaiden öljynjälostamoissa.
No, mitäs järkeä on maksaa kiertoajan pidentämisestä hiilensidontamaksua, kun ei tiedetä, onko kiertoajan pidentämisestä enemmän haittaa kuin hyötyä?
Nämä pitkäikäiset puutuotteet usein mainitaan täällä. Hyviähän ne ovat, mutta ei niillä ole merkitystä metsäpäässä. Sitä tuotetaan, mitä ostetaan.
Hiilensidonnan tehostaminen kiertoaikoja pidentämällä on todennäköisesti poliittista hapatusta. Pitäisi ensin selvittää mikä on optimaalinen kiertoaika hiilensidonnan suhteen, ottaen huomioon kansainvälinen puutuotteiden kysyntä ja kasvatusmenetelmät (Mika Anttonen aamuradiossa).
Moottoritkin kuluvat Saksan nopeuksilla nopeammin kuin Suomessa. Siksi käytetyt autot myydään Suomeen ”edullisesti”.
Hankintahakkuuta juuri teen sekametsässä (30 v), jossa on koivua, mäntyä ja kuusta. Kyllä hyvin näkee, että maapohja vaikuttaa paljon koivujen laatuun. Märillä paikoilla on surkean näköistä hiestä, mutta myös raudukset melko toivottomia. Vähän kun maasto nousee, niin laadukkaita, karsiutuneita, tukkikokoisia koivuja kyllä on samankokoisten mäntyjen seassa. Laadukkaita koivuja ja kuusia pyrin suosimaan, koska maapohja on suurelta osin liian rehevä männyille (oksat, lenkous). Mänty/koivu- sekoitus on kylläkin ilo silmälle.
Motolla möyrii pastan niin pahasti, että aukko taitaa olla silloin ainoa konsti. Omatoimisesti moottorisahalla hankintana voisi onnistua, jos koivut saa kaadettua suurelta osin ajourille. Odottamalla tilanne ei ainakaan parane.
Onneksi oli numero. Meikäläisen tapauksessa pyykit oli, muttei numeroita. Olivat 1800 – luvulla jääneet maanomistajan vastuulle. Onneksi pyykit olivat kohdillaan ja 100 vuoden jälkeen numerotkin merkittiin.
Onko aloittajan palsta suolla? Puupyykit ehkä olleet, mutta maatuneet.
Omaa yritystä ei Jessen kannata ainakaan vielä perustaa. Jos ei yritys kannata, paluu päivärahoille takkuaa pahasti. Eläkkeellä sitten voi harkita.