Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Nykyinen kiertoaika ei todennäköisesti maksimoi metsien hiilen sidontaa. Mielestäni ei kuitenkaan ole selvitetty, olisiko pidempi vai lyhyempi kiertoaika hiilensidonnan kannalta optimaalinen. Jotkut rummuttava pidemmän kiertoajan puolesta. Onko vain mielipide?
Nykyinen kiertoaika on syntynyt markkinavoimien vaikutuksesta. Koska metsiemme kasvu ja puumäärä kasvaa koko ajan, niin periaatteessa metsien puumäärällä painotettu kiertoaika kasvaa koko ajan.
MO itse kai elää suunnitemataloudessa. Markkinataloudessa esim puunjalostusteollisuus tuottaa sitä, mitä sen asiakkaat haluavat ostaa. Vastaavasti ostavat sitä puuta, mitä tarvitsevat asiakkaidensa tuotteisiin. Kaikkea puuta on riittävästi tarjolla markkinoilla nykyasiakkaiden volyymituotteisiin, jotka määräävät puunkasvatuksen tahdin. Joillekin harvinaisemmille puuerille voi olla tarvetta, mutta hiilinielumielessä niillä ei ole merkitystä.
Lehtikuusimetsässä puuta kertyy suuria määriä/ha ja nopeasti. Lisäksi säilyy pystyssä ainakin 200 v. 1000 mottia/ha voi olla sopiva tavoite. Tiliväli vaan on pitkä ja mastopuidenkin kysyntä pientä.
Ehkä sanomani oli epäselvä, kun UM ei tajunnut mitä sanoin. Totta kai yksittäinen mo voi vaikuttaa kasvattamiensa puun laatuun ja sitä kautta siihen, miten ne käytetään. Kokonaisuuden ja mm hiilinielumielessä sillä ei ole merkitystä, koska puun kysyntä määrää mitä ostetaan. Voluumituotteet ratkaisevat. Kuitupuu lähivuosina ainakin.
Jos hiilensidontaa haluaa painottaa, UM:n kannattaa kasvattaa esim lehtikuusta. Kokonaisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä, mutta voi jollekin olla järkevää.
Uudehko mo on pahasti hakoteillä. Puusta on markkinoilla niin paljon ylitarjontaa, että metsänkasvatuspäässä ei voida vaikuttaa siihen mitä ostetaan. Jos haluaa kasvattaa puuta pitkäikäisiin tuotteisiin, voi siinä joku yksittäinen mo menestyäkin. Valtaosa ei.
Hiilensidonnan ja varaston kannalta paras puu kai olisi lehtikuusi. Kysyntä vain on niin pientä ja tiliväli pitkä, ettei suuremmassa mitassa lyö leiville. Ehkä sitten, jos hiilen sidonnasta maksetaan.
Lisätään myyntihintaan vähennysten jälkeen. Sukupolvenvaihdoskaupassa ei merkitystä.
Hiilidioksidin talteenotto esim kivihiililauhdevoimaloissa on järjetöntä. Parhaissa laudevoimaloissa sähköksi saadaan n 40 % kivihiilen energiasta. Jos järjestelmään lisätään hiilidioksidin talteenotto ja sen pumppaaminen esim merien pohjaan, on voimalan kokoa ja hiilen käyttöä lisättävä huomattavasti, että sähköverkkoon saadaan sama teho kuin normivoimalasta.
Puuperäisten tuotteiden kysyntä kasvaa sitä vauhtia, ettei kysyntää voida tyydyttää harvennuspuulla. Havupuuvyöhykkeellä näperrellään sertifioinnilla yms ja yritetään lyödä kapuloita metsäalan rattaisiin. Samaan aikaan etelämpänä lisääntyvät puupellot sellun raaka-aineeksi, eikä sertifoinnista ole tietoakaan tai haittaa. Havupuuvyöhykkeenkin puun kysyntä nousee siinä määrin, että raha ratkaisee tilanteen avohakkuiden eduksi. Hyönteistuhoista johtuvat aukkohakkuut kylläkin jarruttavat muita avohakkuita, mutta lienee tilapäinen ilmiö. Raha ratkaisee tämänkin ongelman.
Jos joku hakkauttaa metsänsä hieman vanhempina, niin sitten joku muu nuorempana. Tehtaat syövät puuta sen mukaan, kun saavat tuotteet myytyä. Puuta saavat kyllä tarpeeksi vaikka Venäjältä. Ei kiertoajan pidentäminen lisää hiilen sidontaa. Ehkä päin vastoin. Jonkun pitäisi laskea, mikä kiertoaika on optimaalinen hiilensidonnan kannalta, kun tehtaat nielevät esim 80 milj m3/a. Tulisi dataa mutun tilalle.
Täällä kaivetaan rahaa maahan miljarditolkulla. Lisäksi ko kaivantoja pitää huoltaa käytit tai et. Rahaa sinäkin palaa joku 100 milj/a. Sähkökaapelit metsiin ja lataustolpat joka paikkaan. Toinen toilailu.
Parempi olisi ollut käyttää nekin rahat johonkin järkevään. Ydinvoimala Loviisaan ja sieltä lämpö Hesaan. Siinä vaikuttavaa cleantechiä.