Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jesse huomaa Business Finlandin nykyinen korona rahoitus yrityksesi kehittämiseen. Metsäpuolellahan kehitys tapahtuu itsestään, kuun puut kasvavat. Kohta kasvu käynnistyy.
Tämä ketju on kuin kusiaispesä, jota kepillä tökitään. Kun vähän tökkäsee, alkaa kuhina. Joovain keppimiehenä.
Korona niittää satoaan. Lisää jonninjoutavaa jorinaa.
Mikset kaatanut itse?
Pari vuotta sitten alaharvensin hankintana pari hehtaaria rantapalstalta kuusikkoa. Lähimmillään n 30 rannasta. Osa jo järeää kuusikkoa, osa nuorempaa. Poistuma oli 50 m3/ha. Ylitiheäksi jäi, mutta eipä ole tuulituhojakaan. Jonkin verran maannousemaa. Järkevintä olisi hakata seuraavassa hakkuussa aukoksi ja istuttaa koivua. Pitkässä juoksussa myös palstan mökkitontin kannalta parempi. OMT pohjilla rinteessä istutuskoivut kasvavat nopeasti.
Jatkuva kasvatus ei ko kohteessa onnistu. Valtapuusto kuusia, järven ranta ja vielä niemessä – jos kuusia harventaa merkittävästi, niin tuulituhot ovat mittavat. Avohakkuu ja koivua, jos maisemaa arvostaa pidemmällä tähtäimellä. Rantavyöhykkeellä voivat kuusetkin pysyä pystyssä, kun ovat tuuliin tottuneet. Hyvin varovainen kuusien harvennus sinne.
Korot eivät ole kauaa miinuksilla, kun valtiot haalivat rahaa biljoonatolkulla. Lyhyet korothan ovat jo nousussa. Lainaajat odottavat kieli pitkällään, koska pääsevät lypsämään.
Puun hinta pitänee jotenkuten pintansa. Myyntiä kannattaa ehkä pantata. Jos Venäjän puun tuonti jatkuu entisellään ja keskieuroopan hyöntestuhot myös, niin on myytävä nyt tai pantattava 5v. Itse panttailen, kun edellisen isomman kaupan rahat ovat tilillä. Eläke riittää hyvin nykymenoihin ja jää lähes puolet käyttämättä, kun ei pääse tuhlaamaan. Lapsillakin varmat työpaikat.
Metsätien pintamurskeen voisi ajattaa, jos kesällä on kuivaa. Nyt voi murske olla edullista.
Valtion velan maksu on epätodennäköistä. Lainan antajalle se on riskitön sijoitus, josta se toivoo saavansa vakaata tuottoa. Ei se haluakaan pääomaansa takaisin, vaan korkoa maailman tappiin. Periaatteessa sama tilanne, kuin Carunakaupoissa.
Valtio ei luonnollisesti halua lyhentää lainojaan. Jo korkojen maksu rasittaa budjettia riittävästi. Olisi poliittinen itsemurha hallituspuolueille lainojen lyhentäminen. Parempi siirtää ongelma seuraavalle hallitukselle, joka taas siirtää sen seuraavalle jne. Jossain vaiheessa tulee pää vetävän käteen. Kun tämän korunakriisin jälkeinen nousu on hyvässä vauhdissa, realisoikaa kaikki kiinteä omaisuus ja muuttakaa lähimpään Nato-maahan, eli Viroon.
Metsänomistajilla on kaksi tavoitetta: kasvattaa puuta ja myydä puuta. Kasvatus on melko hyvin metsänomistajien omissa käsissä. Myyntiin tarvitaan myös ostaja. Ostopäästähän tämä tökkii. Maksaa ulkomaisesta puusta selvästi enemmän kuin kotimaisesta.
Nyt on metsänomistajille asetettu uusi velvoite:sitoa hiiltä. Tätähän he ovat tehneet jo 60 v pyytämättä. Hiilen sidonta/mo on kasvanut tasolta 0 tasolle 30 t/a/mo ilman mitään vaatimuksia. Eli keskimäärin jokainen mo sitoo nyt hiiltä enemmän kuin päästää.
Nyt kehitellään toimia, joilla metsille esitetään vaatimuksia koskien hiilen sidontaa. Tämä nostaa metsänomistajien niskakarvat pystyyn. Voi käydä niin, että virallisten toimien vaikutuksesta lähtee lapsi virkapyykin pesuveden mukana.
Metsien runkopuun sitoman hiilen määrä hakkuupoistuma huomioiden on noussut 60 vuodessa 0:sta tasolle 30 milj m3/a. Tämä on tapahtunut pääosin yksityismetsissä.
Samaan aikaan puun reaalihinta on pudonnut merkittävästi. Siis metsänomistajat ovat tukeneet (tahtomattaan) merkittävästi yhteiskunnan ja kansalaisten vaurastumista. Nyt on havahduttu ilmastonmuutoksen riskeihin ja käännytty uusin vaatimuksin metsänomistajien suuntaan. Jotenkin tuntuu siltä, ettei mikään riitä. Metsänomistajathan ovat keskimäärin pienempituloisia kuin muut kansalaiset. Eiköhän metsänomistajat jo ole osansa tehneet, kun otetaan huomioon puun reaalihinnan merkittävä lasku ja sen vaikutus metsänomistajien tulohin.