Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Vanhoja peltoheittoja metsitin, kun sitä tuettiin. Omatoimisuutta tarvittiin ja paljon. Nyt kasvu on hurjaa.
Voi olla, että ko pellot ovat tilastoissa edelleen peltoina. Ehkä tällaisia on enemmänkin. Kasvutilastot voisivat kaunistua, jos metsittyneet pellot tilastoitaisiin oikein.
Komppaan edellistä. Koko ajan tuijotetaan hakkuumääriä. Metsien kasvuhan on jo 60 v lisääntynyt milj m3/a. Jatketaan kasvun lisäystä, niin hakkuitakin voidaan lisätä.
Ellei hakkuita lisätä, niin jonakin päivänä luonnonpoistuma hoitaa homman.
Kemin osalta infran parantamisesta on jo periaatteessa sovittu. Muiden sellutehtaiden infraparannuksista ei valtio voi kieltäytyä. Olisi erikoista, jos vain MetsäGroupin hankkeisiin satsattaisiin. Voisi pian valituksia lähteä EU:hun. Valtio on kätensä sitonut. Mikkonen voi tietysti kerätä poliittisia irtopisteitä.
Mikkosen kannanotoilla ei ole vaikutusta sellutehtaiden määrään nykyisen lainsäädännön mukaan. Markkinavoimat tekevät päätökset.
Lakeja voidaan tietysti muuttaa, mutta uusi hallitus ei siihen pysty. Voi olla, että Vihreiden hallituskausi jää taas lyhyeksi. Jos näin käy, voi edessä olla epäluotettavuudesta johtuva pitkä korpivaelluskausi.
Annelilta hyvä ehdotus. Seniorit sotetaksilla palstalle. Omavastuu verovähennyksiin. Tulee halvemmaksi kuin oma auto.
Lindman on Heinäluoman kaveri. Ei huolinut ministerin salkkua, kun Heinäluoma ei pääse komissaariksi.
Kyllä verokilpailusta hyötyvät eniten asiakkaat.
Kurjella hyvä lista. Lisäisin siihen akkuklusterin. Valtio voisi sitä avittaa vapauttamalla pääomaa muualta. Esim Sitran satanen. Akkujen aineethan löytyvät Suomesta. Harvinaista herkkua.
MH on hankalassa tilanteessa. Hakkaa verrattuna vuotuiseen kasvuun vähemmän kuin muut. Sai kritiikkiä vanhojen metsien hakkuista. Nyt ei nuoria saisi hakata. Ei myöskään aukkoja tehdä.
Tee niin tai näin aina väärinpäin. Parempi, kun ei korviaan lotkauta.
Ei se ollut todellinen korko, vaan kasvatusmallissa käytetty korkokanta. Eli se korkokanta, jonka metsän tuoton alittuessa metsä päätehakataan. Tämä olettamus on kuitenkin harhainen, koska todellisuudessa metsien kokonaiskakkuisiin ei korkokanta vaikuta mitään. Pullonkaulana on teollisuuden kapasiteetti. Siksi metsien puumäärä kasvaa koko ajan todellisesta ja laskentakorosta riippumatta.
Edellä sivuttiin Kiinan ja USA:n nokittelua, joka heijastuu myös automarkkinoihin. Kiinalla on vielä yksi ässä hihassa: Pohjois Korea.