Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Demarien vaalivoitto voisi toteutua seuraavasti:
1 Antti Rinne luopuu puheenjohtajuudestaan 2 viikossa.
2 Uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Lauri Lyly. Näin varmistetaan ammattiyhdistysten kannatus. Myös eläkeläiset. Lisäksi Lauri on pätevän oloinen neuvottelija.
2 Lauri ja Jan Vapaavuori tulevat hyvin toimeen. Jan lyö kiilaa Kokoomuksen sisällä, mikä laskee Kokoomuksen kannatusta. Hallis Harkimo täydentää tuloksen. Jan valitaan myöhemmin Kokoomuksen puheenjohtajaksi 2020 ja samalla valtionvarainministeriksi. Hallis palaa silloin takaisin Kokoomukseen.
Metsien hiilensidonnasta, puun polton hiilipäästöistä ja avohakkuiden haitoista keskustellaan monessa ketjussa
Metsän kiertokulkua ja siitä syntyviä päästöjä ja hiilen sidontaa voisi kuvata esim ajattelemalla, että metsä kasvaa pitkällä likuhihnalla, joka osa tehtaan tuotantokoneistoa. Alkupäässä on aukko, sitten taimikko, sitten pari harvennusvaiheen metsikköä ja lopuksi päätehakkuu, jonka jälkeen hihna palautuu alkuun. Tehtaalta lähtee erilaisia tuotteita maailmalle sekä ylimääräistä energiaa (sähköä, kaukolämpöä). Käsittääkseni tämä prosessi sitoo ilmakehästä yhtä paljon hiiltä kuin sen tuotteista joskus vapautuu. Lisäksi yli jäänyt energia korvaa muiden aiheuttamia päästöjä.
Periaatteessa metsäteollisuusketju toimii ko tavalla. Metsän kasvatuskuviot vain ovat hajallaan. Yksinkertainen johtopäätös on, ettei metsäteollinen tuotantoketju voi olla päästölähde, jos kasvavan puuston määrä ei vähene.
Niinhän se on, että jos työllisyys paranee, niin se ei ole hallituksen ansiota. Jos taas työttömyys lisääntyy, niin se on hallituksen syy.
Hankintasavotta (n 120 m3) reilusti puolessavälissä. Pelkkää kuitua koitan tehdä. Ajourilta muutaman tukkipuun joudun kaatamaan. Taitaa mennä kuiduksi.
Puissa on melko paljon lunta. On niin kuivaa, ettei tartu pahemmin. Kun kaatovaiheessa ei kopistele runkoa, lumi varisee vasta kaatumassa olevasta puusta, eikä tule niskaan.
Eihän laskentakorolla ole mitään vaikutusta hakkuiden määrään. Se hakataan, mikä ostetaan. Yksittäisen metsänomistajan päätökseen korko vaikuttaa ja näihin teoreettisiin kasvumalleihin. Kokonaisuun on tainnut näiltä korkopelleiltä hämärtyä.
Metsien hiilinielukeskusteluissa korostuu lyhyen tähtäimen ajattelu. Lyhyellä tähtäimellä on ilmastonmuutoksen hillintä tietysti sitä helpompaa, mitä vähemmän metsiä hakataan. Pitkällä tähtäimellä asia on päinvastoin.
Metsätaloushan ei ainakaan Suomessa ole päästölähde. Päinvastoin kompensoi muiden päästöjä. Nyt jotkut ovat kuitenkin sysäämässä muiden sektoreiden päästöjen hallintaa metsäsektorin kontolle, jotta entinen meno voisi näillä muilla sektoreilla jatkua vielä jonkin aikaa. Entäs sitten, kun metsien hiilinielu lähteekin laskuun?
Kyllä metsäsektorin on määrätietoisesti kasvatettava puuston vuotusta kasvua kohden 150 milj m3 vuotuista kasvua. Metsäkaravaanin on kuljettava eteenpäin rakkikoirien räksytyksestä huolimatta.
Jos kunta ottaa vastuulleen yksityistien aurauksen, niin eiköhän aurauksen hoida yrittäjä.
Terveydenhoitopuolella kunta hoitaa homman itse tai teettää yrityksellä.
Ei kunnilla ole mitään velvoitteta hoitaa ainakaan kaavoittamattomien alueiden vakituisesti asuttujakaan yksityisteitä. Voihan joissakin kunnissa kunta hoittaa niitä vapaaehtoisestikin. Tolopainen liikkuu auraamattomilla harhapoluilla.
Ei kunta yksityisteitä ainakaan täälläpäin auraa. Osallistuu anomuksen perusteella tienhoidon kuluihin, jos tien varressa on vakituista asutusta. Kunnan avustus ylittää aurauskulut. Jotkut eivät saa tehtyä anomusta. Eipä kunnan auraajia ole sellaisella tiellä näkynyt. Yrittävät kulkea auraamatonta tietä.
Eiköhän aurattu tie pysy paremmassa kunnossa kuin auraamaton.