Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ei datakeskuksilla ole omaa sähkön hintaa ja veroluokkaa. Samassa veroluokassa on muitakin sähkönkäyttäjiä. Sähkön myyjiäkin on monta. Eivät ne ole keskenään sopineet datakeskuksille myyvänsä sähkön hinnasta. Kartelli – höpö juttua.
Datakeskukset, kuten muutkin suurkuluttajat tekevät omat sähkösopimuksensa. Normi toimintaa. Mitenkähän Visan mielestä pitäisi toimia? Salaliitto?
Mikä on datakeskusten oma maksuluokka? Verotuksen suhteen on teollisuuden alemmassa veroluokassa. Sähkön energiamaksun suhteen käsittääkseni ei. Verotukseenkin on suunnitteilla nosto.
Eiköhän ne datakeskukset maksa liittymis- ja perusmaksunsa samoin periaattein kuin muutkin suurkuluttajat. Sähkömarkkinalakikin on olemassa. Tuskin datakeskuksille väsätään omaa maksuluokkaa.
Annelille tiedoksi, ettei Fingrid saa rahaa Valtion pussista.
Sähkön vienti ulkomaille datakeskuksiin se vasta typerää olisi. Parempi louhia täällä sitä dataa täällä. Jää edes jotakin ( mm sähkövero, kiinteitövero) tänne.
Pärevalojen aikaan ei ollut suurtyöttömyyttä. Ehkä jotkut haikailevat niitä aikoja, kun tulevaisuus pelottaa
Datakeskukset siis kieltoon ja sähkönkulutus lasku-uralle. Näin Suomi nousuun. Uskooko joku tähän strategiaan?
Nythän sähkön tilanne on hyvä. Toivottavasti tulevaisuudessa sähkön kulutus nousee reippaasti. Ei täällä nykymeiningillä pärjätä.
Tuuli- ja aurinkosähkön tuotantokin kasvaa reippaasti. Visa pitää sitäkin ongelmana. Oliko tilanne tulevaisuudessa parempi, jos niiden tuotanto ei kasvaisi? Minusta ei.
Sähköverkon säädettävyyttääkin parannetaan koko ajan. Myös kulutusjoustoja. Eiköhän datakeskustenkin sähkönkulutus jousta hintojen mukaan.
Eipä ole, eikä ole ollut epäselvää, miten sähköverkon tasapainoa pidetään yllä. Tasapainotus tehdään ensisijaisesti säätämällä tuotantoa Suomea laajemmassa sähköverkossa. Jos tuotannon säätö ei riitä, säädetään myös sopimuskumppaneiden kulutusta.
Tässä sähkökeskustelussa on mielestäni keskitytty liikaa tuotannon osuuteen sähköverkon tehonsäädössä ja kauhisteltu, ettei sähköä riitä. Kulutuspuolen säätöä ei juurikaan ole otettu huomioon. Sen osalta tilanne paranee, kun kaukolämmön sähkökattilat yleistyvät. Osittain niiden säätö tapahtuu ”itsestään”, kun sähkön hinta nousee, sähkön käyttöä vähennetään. Viimekädessä sähkövajeen ollessa vakava, voidaan sähkökattiloiden tehoa rajoittaa verkonhaltijan toimesta sopimuksen mukaan.
Aiemmin Suomen sähkön riittävyys oli kyseenalaisenpaa kuin nyt. Oma tuotantomme kattoi kulutuksestamme vain 75 %. Kulutushuippujen aikaan joududuttiin mm Outokummun terästuotanntoa rajoittamaan. Myös paperitehtaiden (mm Jämsänkoski) tehonsäätö oli mahdollista. Nyt tehtaiden tuotannon rajoituksesta ei ole uutisoitu.
Visalle tiedoksi, että 65 vuotiaiden yksityislääkärietu astuu voimaan vasta huomenna. Ei siis voi vielä näkyä tilastoissa.