Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Sähkön hintaa tarkasteltaessa pitää erikseen tarkastella energian ja siirron hintoja sekä sähkön hankinnan/hankintareittien muutoksia.
N 10 sitten sähkön tuotantotavat ja siirtoreitit olivat melko vakaat. Tuotanto oli pääosin keskittynyt suuriin voimalaitoksiin. Oltiin kuitenkin huolissaan tällaisesta keskittymisestä ja keskusteltiin tuotannoon hajauttamisesta, jotta tuotantovarmuus paranisi. Tuotannon hajauttaminen ei edennyt, mutta siirron säävarmuuden parantaminen alkoi, mikä johti siirtohintojen nousuun.
Sitten alkoi hiilidioksidin päästömaksujen nousu, ja sen seurauksena kivihiilivoimalat tulivat kannattamattomiksi. Lisäksi siirtoyhteys Venäjälle suljettiin. Pääosin näistä syistä EteläSuomen kantaverkkoon kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotta sähkövajetta voidaan paikata pohjoisemmasta tulevalla edullisella tuulivoimalla. Onneksi tuuli- ja myös aurinkosähkö lisääntyy, muutoin sähkön energiahinta olisi huomattavasti korkeampi.
Edellä kuvasin sähkön tuotantotapojen muutosten ja alemman verkon säävarmuusinvestointien muutoksia. Toinen muutosajuri, joka on vasta kehittymässä on kulutuspään muutokset. Uusia suurkuluttajia ovat mm datakeskukset, kaukolämmön sähkökattilat ja ns vihreän vedyn tuotantolaitokset, jotka suurelta osin voivat liittyä suoraan kantaverkkoon, eivätkä näin merkittävästi vaikuta siirtoyhtiöiden perimään siirtomaksuun. Tähän asti ko kulutuspisteet eivät juurikaan ole rasittaneet kantaverkkoa, koska ovat voineet käyttää olemassa olevia liittymiä, kuten paperitehtaiden liittymiä. Poikkeuksena on mm pääkaupunkiseudun sähkökattilat. Ennen siellä voimalaitoksilta syötettiin sähköä kantaverkkoon ja nyt otetaan. Eli periaatteessa tuplavaikutus kantaverkkoon.
Tästä eteenpäin tarvitaan enenemässä määrin uusia suurkuluttajien liittymiä kantaverkkoon, mikä lisää kantaverkon investointeja ja painetta nostaa ko verkon maksuja. Kantaverkkomaksujen korotus tietysti heijastuu myös normikuluttajien siirtomaksuihin omalta osaltaan. Siirtoyhtiöiden kuluissa kantaverkkomaksu on kuitenkin vain osatekijä. Jos kantaverkkomaksu nousee 8 %, niin arvioisin sen nostavan kuluttajien siirtomaksua n. 2%.
Yhteenvetona totean, että jos oltaisiin jatkettu vanhaan malliin kivihiilivoimalla, eikä olisi otettu käyttöön tuulivoimaa, niin sähkön energiahinta olisi vähintään tuplat nykyiseen verrattuna. Siirtohinta olisi hieman alempi, muttei merkittävästi.
Kmo: n linjoilla. Todennäköisesti tänä vuonna sähkö on vielä halvempaa kuin viime vuonna. Ensi vuosikin todennäköisesti halpaa, kun Aurora linjakin on käytössä.
Vaalitäky tuo Demareiden veroehdotus. Seuraavaan hallitusohjelmaan (DEM, KOK ja Kepu) ei sellaista tule. Kepukin siihen lähtee mukaan, kun ei ole pelkoa Valtionvarainministerin salkusta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000011253617.html
Oheisessa linkissä on kritiikkiä sähkösyöppöjä datakeskuksia kohtaan. Pääpointti on, etteivät nosta tuottavuutta. Ilmeisesti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan olisi parempi pyöritellä peukaloita ja odotella, josko niitä parempia investointeja jostain ilmestyisi.
Venäjä on suuri ja harvaanasuttu maa. Omien kansalaisten vahtiminen syö enenevästi resursseja (vrt DDR). Nyt uutena riesana on Ukrainan toiminta eri puolilla Venäjää. Tämä lisää entisestään vahtimisresussien tarvetta.
Paljon työvoimasta sitoutuu vahtimishommiin. Venäjä lahoaa sisältäpäin ja hyvä niin.
Irakin kanssa Saddam Husseinin aikaan Suomi kävi paljon kauppaa Irakin kanssa. Myös Libyassa sama juttu. Isoja rakennusprojekteja toteutettiin. Mm Baghdadin kongressikeskus (for presidents and kings). Itsekin sen tiimoilta meinasin sinne päätyä, mutta vaihdoin sopivasti työpaikkaa, enkä ole katunut.
Nyt ko maissa on islam vahvistunut ja kauppa sinne on hiipunut olemattomiin.
Koukku, oman ilmoituksensa mukaan, on kokenut sahojen käyttäjä. Ilmeisesti ymmärtää käyttää sahoissaan oikean laatuista öljyä, eikä jäteöljyä. Verisuonistaan ei niinkään välitä.
Kolesterolilääkkeet ovat halpoja. N 6€/kk. Labrat + lääkäri suunnilleen saman verran.
Jos Valtio ottaa velkaa 13 miljardia, palautuu siitä huomattava osa verojen kautta Valtiolle. Eli, jos halutaan pysäyttää Valtion velkaantuminen kokonaan pelkästään menoja supistamalla, on Valtion menoja vähennettävä n 20 miljardia/a. Mahdoton yhtälö vielä muutaman vuoden, mutta vaikeutuu koko ajan, kun lainojen korot kasvavat.
Eivät datakeskukset paljoa sähkön hintaa täällä nosta. Halvan sähkön ja viileän ilmaston perässä ne tänne tulevat. Jos sähkön hintafutuurit nousevat voimakkaasti, niin investoinnit hiipuvat.
Suurin osa datakeskusinvestoinneista kohdistuu tietotekniikkaan, joka vanhenee nopeasti. Jos sähkön hinta nousee korkealle, laiteuusinnat voidaan tehdä muualle. Itse en tähän usko. Kyllä sähkön hinta täällä pysyy kilpailukykyisenä pitkään.
Tako Tampereella kylmenee. Olisikohan otollinen paikka datakeskukselle? Toivotaan niin. Koskivoimalakin on vieressä ja kaukolämpöverkosto.
Tuulivoiman vaihtelua tasataan nytkin tuonti/vientilinjojen ohella ydinvoimalla (Ol3). Tasausteho n 500 MW. Kesällä ja syksyllä tulee tuonti/vientilinjoille nykytilaan verrattuna lisäkapasiteettia 1800 MW. Kohtuudella on pärjätty ilman ko kapasiteettiakin, joten riittänee muutamaksi vuodeksi. Eiköhän Ukrainan sota lopu kolmessa vuodessa, jolloin Venäjän yhteys (1000 MW) voitaneen avata.
Ulkomaihin kytkeytyvän tasauskapasiteetin ohella kehittyy myös Suomen sisäisen sähköinfran tasausjärjestelmät koko ajan, joten huoli pois. Elämä on täynnä muutoksia, joitakin se pelottaa.