Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jos korot nousee, velkaiset metsänomistajat yrittävät myydä enemmän puuta. Lisää ylitarjontaa ja puun hinta laskee. Myyntimäärät eivät kuitenkaan oleellisesti nouse. Eli koron vaikutus hakkuumääriin on pieni.
Korkotaso ei vaikuta ylitarjontatilanteessa muuhun kuin puun hintaan.
Paperia ei tuoteta enempää kuin kulutetaan. Ympäristön kannalta Oulun paperitehtaan sulkeminen on positiivinen asia, jos sen tuotanto on ollut ympäristölle haitallisempi kuin keskimäärin. Ehkä Tolopaisella on tästä tietoa tai luulottelee vain.
Kulutuksesta riippuu mm ilmaston muutos. Liikaa ajatellaan tuotannon vaikutusta. Tuotanto kyllä alenee, kun kulutusta saadaan suitsittua. Painopaperin kulutus on laskussa ja printtimedian nousussa. Datakeskukset lisäävät reippaasti sähkön kulutusta. Suo siellä, vetelä täällä.
Tolopainen ei ilmeisesti ole kuullut käsitettä hiilivuoto. Voi olla, että on kuullut, muttei ymmärrä siitä mitään.
Tiedä häntä noista edullisista olosuhteissa. Pääosa ajoista kylläkin 80 tai alempien nopeuksien teillä. Hieman metsäteillä. Vain vähän liikennevaloissa seisomista.
Vai talvirenkaat lisäävät kulutusta. En ole huomannut kulutuseroja talven ja kesän välillä. Sokolootani (1.9 tdi) kulutus on ollut huhtikuusta 2016 tankkaustilastoni mukaan vuosittain 4.42, 4.48, 4.46, 4.43 l/100 km. Kilometrejä ko aikana tullut n 125000 km. Vimeinen lukema kulutuksessa on pelkkää talviajoa.
Kun otetaan huomioon matkamittarivirhe, todellinen kulutus on ollut melko tarkkaan 4.6 l/100 km. Bensa pökötillä tai hybridillä tuskin pääsee näihin lukemiin.
Hatelo pihalla alvista. Ei alkutuottajan alvi lisää valtion verotuloja. Puunjalostusteollisuus tilittää myyntinsä ja ostojensa alvien erotuksen valtiolle. Omasta pussistaan ei teollisuuskaan alvejaan maksa, vaan saan ne asiakkailtaan. Loppupeleissä kuluttaja ne alvit maksaa, kuten Jätkäkin edellä esitti.
Venäjältä tuotavasta puusta ei kai makseta alveja. Voi siis olla valton kannalta edullisempaa, kun puun ostaja ei joudu ostoistaan maksamaan alvia, mutta perii ko puusta tehdyistä tuotteista alvin, jonka tilittää valtiolle.
Tehdään oletus, että sähköautolla pitää ajaa 60000 km ennenkuin sen päästöt akkujen valmistus huomioiden ovat samat kuin vastaavan polttomoottoriauton samoilla kilometreillä. Kun autojen autojen mittarissa on 240000 km, s-auton päästöt ovat 75 % pienemmät, kuin vastaavan polttomoottoriauton. Valitettavasti akut taitavat olla silloin jo vaihtokunnossa. Lisäksi sähkön tuotantokaan ei ole päästötöntä. S-auto painavampana kuluttaa myös enemmän renkaita ja tiestöä. Arvioisin, että täyssähköautoilla voidaan alentaa likenteen päästöjä nykyisellä akkutekniikalla n 60 %.
Jos henkilöautoilun päästöjen alentamistavoite on esim 80 % ja biopolttoainella päästö alenee 90 %, pitäisi henkilöautoista 66 % toimia biopoltooaineella ja 33 % sähköllä.
Tämä sormiharjoitus osoittaa, että on täysin järjetöntä valtion tukea sähköautoja. Jos tukea halutaan, tuki pitää kohdistaa biopolttoaineautoille.
Useampana talvena olen sthil ms 200 ja 201 tehnyt hankintahakkuuta. Järeimmät puut ( koivua, kuusta, haapaa) tyveltä n 40 cm. Ei vaikeuksia sahan osalta. Ei myöskään lumi ole haitannut sahojen toimintaa.
Kuuntelin tänä aamuna yle 1:n metsien hakkuukeskustelua. Timo Harakan esityksestä sain käsityksen, että demarit eivät hirveästi vastusta hakkuita, mutta haluaisivat lisätä pitkäikäisten puutuotteiden, kuten huonekalujen valmistusta Suomessa.
Voi pyhä Sylvi. Perustavatko demarit Suomeen huonekalutehtaita ja myyvät kalut valtion virastoihin? Kyllä Suomen huonekaluteollisuus on marginaalinen puunkäyttäjä ja sellaiseksi jää. Meille ei anakaan sovi yhtään uusia huonekaluja, ellei vanhoja heitetä roskiin tai polteta.
Poliitikot usein sekoittavat puun hakkuut ja niiden käytön. Ei puun myyjä päätä, miten ja kunka paljon puuta käytetään. Markkinat sen päättää.