Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen manuhakkuuna tehnyt ensiharvennuksia ja energiapuuta. Tavoitteena ensiharvensiharvennuksilla on kasvattaa metsä koneelliseen harvennukseen paremmin sopivaksi. Yksi sellainen alue jo harvennettiin koneella ja hyvä tuli.
Kyllä silmä ja mieli lepää, kun vertailee naapuripalstan koneellisesti korjattua enskametsää omaan manuharvennettuun.
Hankintahakkuutahan saa tehdä ilman työosan veroa 125 m3. Eli kun vuodenvaihteen yli askaroi, 250 m3. Aikamoisen alueen siinä hoitaa. Ilmojen viilenemistä itse odottelen ja sitten hankintahakkuulle. Ensin energiapuuta ja myöhemmin muuta.
Myllyn tontti kannattaa lohkoa hyvissä ajoin omaksi tilaksi. Jos tuulimylly-yhtiö on huonossa hapessa, niin käyttövaiheen loppupuolella kannattaa sitten myllytontti myydä edullisesti esim laitapuolen kulkijalle. Viinapullo kaupantekijäistä.
Näin on tapahtunut erään toisen ympäristöä haitanneen rakennelman suhteen. Alkuperäiset omistajat pääsivät kuin koirat veräjästä ja purun hoiti yhteiskunta, kun omistaja oli varaton.
Monenkohan lampaan lihat tai vastaavat laumanvartijakoira tarvitsee vuodessa?
Hiilensidonnan arvottaminen ei nyt ainakaan anna lisäarvoa jk-kasvatukselle.
Jos lähdetään arvottamaan eri metsänhoitotapoja erilaisilla yksittäisillä tekijöillä, kuten esim hiilensidonta, niin arviointi pitää tehdä tuotettua puukuutiometriä kohden. Tällöin uskoakseni jaksollinen kasvatus nousee selvästi ykköseksi.
Hirvien kulut liikenevahinkoineen ovat n. 500 €/elävä hirvi vuodessa.
Pohtimisen arvoista on, mikä osuus hirvikolareista on autoilijoiden oma moka. Jotkut autoilijat törmäävät puihin. Ilmeisesti metsänomistajien vika, kun kasvattavat puita liian lähellä teitä.
Susivahinkokorvaukset ovat n. mijoona/a. Tuskin hirvikorvaukset ovat monikymmenkertaiset.
Sudet ja hirvet aiheuttavat enemmän vahinkoja kuin mitä korvataan. Hirvien vahigoista suurin osa jää korvaamatta.
Vihreiden metsäpolitiikka koostuu puolueen julkaisemasta ohjelmasta (aloittajan viittaus) sekä vihreiden jäsenistön ja kannattajien kannanotoista.
Näistä minulle on muodostunut käsitys, että vihreiden metsäpolitiikka pyrkii minimoimaan hakkuut (esim Aamulehden yleisökirjoitus tänään).
Suomen metsäpolitiikan seurauksena on metsiemme kasvu tuplaantunut 50 vuoden aikana eli lisääntynyt n 1 milj m3/a. Kasvua voidaan edelleen jatkaa suunnilleen samaa tahtia kymmeniä vuosia, jos se on järkevää.
Metsiemme kasvu ja kasvun lisääntyminen tapahtuu pääosin yksityismetsissä. Taustalla on vaikuttanut metsänomistajien halu hyödyntää puustoaan kasvuvaiheen jälkeen. Tämä halu on johtanut markkinoiden kannalta ylitarjontaan ja edelleen puun hinnan laskuun sekä mittaviin hakkuusäästöihin. Eli metsänomistajilla on metsäpankeissaan (vrt vakuutuskuoret) paljon nostamatonta rahaa.
Vihreiden metsäpolitiikan heikkoutena on, että se onnistuessaan saattaa metsänomistajat eräänlaiseen maaorjuuteen. Metsää tulisi kasvattaa edelleen tehokkaasti, mutta hakata saa vain pienen osan kasvusta. Eihän metsänomistajat aivan tyhmiä ole. Jos rajoituksia on näköpiirissä, niin eiköhän metsänhoitopanoksetkin lähde voimakkaaseen laskuun ja viipellä myös metsien kasvu. Tämä ei pidemmän päälle ole kasvihuoneilmiön torjunnan kannalta järkevää.
Järkevintä olisi jatkaa metsänkasvatuksessa nykytilanteeseen johtaneella polulla. Puun hyödyntämisen osalta markkinatalous käyttää sen puun, minkä on järkevää. Edelleen näyttää siltä, että metsänomistajien puupankkitilien saldot jatkavat kasvuaan. Välillä ko kasvu on hitaampaa ja välillä nopeampaa.
GLA ei ehkä erota metsäkaurista ja valkohäntäkaurista (peuraa).
Markkinaehtoisuus voitaisiin toteuttaa, kuten takseille. Kaikki, jotka läpäisevät hirvikokeen saavat hirvien ja peurojen kaatoluvat. Sopivat sitten maanomistajien kanssa metsästysoikeudesta. Mitään kaatokiintiötä ei olisi. Kantaa säädeltäisiin metsästysajan pituudella.
Minäkin voisin losauttaa peurapaistin saunan nurkalta lämmityksen aikana.
201 suunnilleen 45 min. 200 hieman pidempään.