Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Annelikin hakoteillä veroasioissa. Jos tulon hankkimisesta saa ennen verotusta vähentää menot, se ei ole verohuojennusta.
Pihkatapilla kummallinen käsitys metsävähennyksestä. Muka verotuki. Metsätilan ostohinnasta pääosa on yleensä puuta. Kun ostamiaan puita myy, vain osan saa myydä verotta, kunnes metsävähennyspohja on käytetty.
Puun välitysjobbari myydessään puuta saa vähentää puiden ostohinnan kokonaan. Pihkatapin logiikan mukaan saa verotukea.
Pihkatappi ei ole huomannut, että jos ostaa varastorakennuksen, jossa on puuta 100000 €:n arvosta ja myy puut voitolla, niin joutuu maksamaan veron vain myynti- ja ostohinnan erotuksesta. Pihkatapin mukaan kai pitäisi koko ostohinta unohtaa.
Metsävähennys joutuu verotettavaksi, kun myy tilan. Poikkeuksena sukupolvenvaihdoskauppa.
Ajatuksena on, että palkkojen alentaminen ja kulutuksen vähentäminen voidaan välttää, kun hiilitaseen hoitoa siirretään enenemässä määrin metsänomistajille.
Nythän metsänomistajat huolehtivat suurelta osin hiilinielusta (31 milj t/a). Tätähän voidaan joidenkin mielestä lisätä reippaasti, jotta muiden kansalaisten (tai ainakaan helsinkiläisten) ei tartte tehdä mitään.
Jos kannattaa Vihreitä, kannattaa myös em tukien merkittävää alentamista. Ei voi noukkia rusinoita pullasta.
Vihreät estäisivät valtion menojen kasvun vähentämällä yritystukia, esim maataloustuet, maatalouden lomitustuet, dieselin alempi verokanta, joidenkin tuotteiden alempi alv jne.
Maataloustukien poisto voisi olla hyväksi luonnon monipuolisuudelle. Heitteille jätetyt pellot voisivat lisätä nittymäisiä elinympäristöjä. Osa pelloista metsitettäisiin – hiilinielu kasvaisi.
Itse metsitin n 4.5 ha peltoheittoa n 15 v sitten. Nyt sitovat hiiltä n 25 t/a. Hyvällä omallatunnolla ajelen dieselautolla ja teen pari ulkomaanreissua vaimon kanssa.
Suomen hiilitase ongelman ratkaisusta on suuri osa lykätty vaivihkaa metsänomistajille. Metsiemme hiilinieluhan oli 1960- luvulla suunnilleen 0. Siitä se on noussut pääosin metsänomistajien toimin nykytasolle (31 miljt).
Metsänomistajien hyveestä on vähitellen muodostumassa pakko. Vähitellen on syntynyt ajatus, että metsänomistajien pitäisi jatkaa samaan malliin (ilmaiseksi kiinteistöverolla höystettynä) tai oikeastaan lisätä hiilinieluja, jotta muu porukka voi porskuttaa entiseen malliin.
Metsänomistajien pitäisi enemmän pitää esillä sitä, että me olemme jo olleet ja tulemme olemaankin hiilitalkoissa edelleen mukana, mutta edellytämme myös muiden lisäävän panoksiaan merkittävästi. Lisäksi olisi hyvä todeta, että talkoissa pysytään, jos tämä kuran kylväminen metsäsektorin niskaan loppuu (vrt Kaurismäki viime Suomen Kuvalehti).
Aamulehden lukijapastalla oli muutama päivä sitten hyvä kirjoitus sähköautoista. Sen mukaan vaikka valtio satsaisi miljardin sähköauton hinnanalennuksiin, niin globaaleihin autoilun päästöihin sillä ei olisi mitään vaikutusta. Syynä on se, ettei akkujen tuotanto kapasiteetti riitä edes nykyiseen kysyntään.
Sähköautoissa on siis ylikysyntätilanne. Tästä syystä sähköautojen valmistajat tuottavat pääasiassa kalliimman luokan autoja. Saavat samalla akkumäärällä myytyä muuta, kalliimpaa rekvisiittaa. Tavisten kukkaroille sopivia saamme odottaa vielä pitkään. Diesel-auto on aivan käypänen vaihtoehto.
Metsäteollisuuden kapasiteetin lisäystä eivät demarit ole vastustaneet. Sen sijaan hakkuiden lisäämistä eivät kannata (myös Rinne muodon vuoksi). Metsäteollisuus ei luonnollisestikaan tee uusia suuria investointeja, ellei hakkuita voi lisätä.
Hakkuiden määrään ei nykyhallitus ole vaikuttanut, vaikka pitikin sitä tärkeänä. Kannatuksen kannalta olisi ollut parempi olla hiljaa. Tulevatkaan hallitukset eivät ilman lakimuutoksia voi estää hakkuiden kasvua. Lakimuutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Sen vuoksi teollisuus panttaa investointipäätöksiään vaalien yli. Jos Rinne palaa remmiin, demarit eivät aja muutoksia metsälakeihin. Ellei palaa, tilanne mutkistuu.
Kyllä demarien ay-siipi estää kulissien takana tosipaikan tullen viherdemareiden vaikutuksen. Vaalien alla vihreitä arvoja pidetään esillä. Vaalien jälkeen tunnustetaan tosiasiat.