Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Joo ei ollut Sofian oma, vaan miesystävän.
Ei kuitenkaan ole erityisen uskottavaa pyrkiä rajoittamaan avohakkuita muilta, jos lähipiirissä asian kuitenkin hyväksyy. Ei ole Sofialle kynnyskysymys.
Käsitykseni mukaan Vihreiden kannatus on sitä suurempaa, mitä kaempana metsistä he asuvat. Eli metsätalouden välittömät hyödyt heille ovat pienet.
Noudattavat peraatetta hankkia ”viholliset” kaukaa. Yhteinen, etäinen ja huonosti tunnettu vihollinen yhdistää.
Juttelin torilla eilen erään Vihreiden edustajan kanssa. Ihmettelin, miksi edellisten vaalien yhteydessä lähtivät Kokoomuksen ja Demarien kelkkaan kaavottamaan kaupunkin keskustaa niin, että lopputoloksena on etenkin pienempien lasten elinympäristön heikkeneminen. Hyvä päiväkoti luonnonmukaisine pihoineen lopetetetaan. Toimintaa keskitetään parin kilometrin päähän suurpäiväkodin liikenne sumppuun. Päväkodin viereinen urheilukenttä on kaavoitettu pientaloille. Kunnallistekniikkaan on laitettu rahaa puolimiljoonaa. Tontit onneksi ei mene kaupaksi. Paria rakennetaan ja rakentaja taitaa horjua konkurssin paartaalla. Koululle ei riitä tarvikerahoja, kun tonttien vuokrat eivät juokse kaupungin kassaan. Täällä ainakin Vihreät toimivat ideologiansa vastaisesti.
Visa pohdiskelee, kuka maksaa uudet siirtolinjat. Saan hänen viestistään käsityksen, että hän arvioi kulujen lankeavan veronmaksajille tai myös nykyisille sähkön käyttäjille.
Arvioisin, että uusia linjoja rakennetaan siksi, että sähkön kysyntä on nousussa ja nykyiset linjat eivät riitä tyydyttämään kysyntää. Mitenkähän kävisi, jos lisälinjoja ei rakennettaisi eli tarjonta suhteessa kysyntään olisi alakantissa? Yleensä näissä tilanteissa hinta nousee eli tässä tapauksessa sähkön hinta.
Uusien linjojen rakentaminen tietysti maksaa, mutta samalla sähkön myyntikin kasvaa enemmän kuin nykylinjojen kautta on mahdollista. Sähkön käyttö lisääntyy etenkin suurkuluttajien toimesta, joista tulee samalla suuria sähköveron maksajia kymmeniksi vuosiksi. Tätä edistää datakeskusten sähköverohuojennuksen poisto. Eiköhän uudet linjat makseta pääosin uusien asiakkaiden maksuilla ja veroilla. Nykykäyttäjät ja -veronmaksajat saavat olla rauhassa.
Yksi epäkohta vielä kuitenkin on. Siirtolinjojen haittoja ei korvata täysimääräisesti, joten jotkut maanomistajat joutuvat tahtomattaan maksajiksi. Tähän ehkä nykyhallitus löytää ratkaisun tai sitten ei.
Eiiväthän Kiina ja Intia ole tehneet mitään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Trumpin tullit Kiinalle heikentävät Kiinan mahdollisuuksia tukea Venäjää. Trumpin kannattaa kulisseissa esittää, että tulleista luovutaan, jos Kiina vetäytyy Venäjän tukemisesta.
Kauppasota on eräs tapa ratkaista varsinaisia sotia. Hyvä, jos onnistuu. Toivotaan, ettei EU alistu Kiinan lisääntyvän tuontipaineen kohdealueeksi. Jos tätä kauppasotainstrumenttia olisi heti sodan alussa käytetty ponnekkaasti Venäjän tukijoihin, niin sota olisi jo ohi. Hetkelinen taantumahan siitä olisi tullut ja paljon kitinää, mutta lopputulos olisi nykyistä parempi.
Yhteismetsien vero on 26.5 %. Kummallinen etu. Siinä Purralle pähkinä.
Itse pidän aavistushakkuina niitä, joita ei metsänomistaja muutoin vielä tekisi. Itsellä em hyönteistuhoriski hakkuukypsässä kuusikossa. Muutoin olisin vielä odottanut. Olihan se talouden kannaltakin järkevää, vaikka helmikuussa tulleille rahoille ei ole tarvetta ainakaan vielä. Onneksi en niitä sijoittanut osakkeisiin.
Aavistushakkuita tehdään mm luonnonsuojelupainessa ja hyönteistuhoriskin pelossa. Uskoisin, että ensimmäisen merkitystä on liioiteltu. Nykyhallituksen ansiosta taitaa olla melko hiljaista ko rintamalla, ja tuskin voimistuu seuraavallakaan hallituskaudella.
Hyöntestuhoriskin takia itse tein muutaman hehtaarin kuusikoista kaupat viime kesänä. Päätehakkuu ikäisiä (80 v) ja kokoisia olivat. Ainakin jo nyt lumeton maa ennakoi kuivaa kevättä, mikä lisää hyönteistuhoriskiä.
Eräs syy metsäteollisuuden merkityksen vähättelyyn on yhteiskunnan ja kansalaisten voimakas velkaantuminen. Velkarahalla on luotu illuusio helposta elämästä, ja samalla ajatus siitä, ettei tässä mitään (metsä)teollisuutta tarvita. Velanottohan perustuu ajatukseen siitä, että tulevaisuudessa asiat ovat nykyiseen verrattuna paremmat, joten osa siitä hyvästä voidaan siitää velan avulla nykyhetkeen. Vähitellen on alkanut nostaa epäilys ko idean toimivuuden suhteen. Kun olot muuttuvat ankeammiksi, suhtautuminen metsäteollisuuteenkin muuttuu myönteisemmäksi. Toisaalta ko marmatuksella ei liene sanottavaa merkitystä. Pientä täytettä Hesariin.
Omistusajalla ei ole vaikutusta metsävähennyksen käsittelyssä metsätilan myyntivoiton verotuksessa.
Todennäköisesti metsävähennyksen korotus, jos hyväksytään, astuu voimaan ensi vuonna. Eli ne, joilla ko vähenys on syöty loppuun, panttaavat myyntiä ensi vuoteen. Hidastaa myyntiä tänä vuonna, jolloin huonon talven jälkeen on puusta pulaa.
Pseudotieteilijä paljastui.