Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tikankoloja näkee elävissäkin puissa. Kairaamattakin on selvää, että lahoa on sisällä. Myös järeissä haavoissa on usein lahoa.
Otantatutkimuksellahan elävän puuston keskimääräinen laho selviää. Näin voitaisiin jollakin korjaustermillä ottaa sekin huomioon.
Mitenkähän tämä lahopuu on oikein määritelty. Tarkoittaako kuolleen puuston määrää. Ellei, niin olisi syytä esittää kuolleen puuston määrä, josta lahoa on xx m3.
Myös elävässä puustossa on usein sydänpuussa lahoa. Ei taida olla mukana laskelmissa.
En ole kuullut, että joku arvostaisi toistuvia autoremontteja.
Poikakin kyllästyi pösön toistuviin vikoihin. On nyt tyytyväinen skoodaansa.
Metsäteollisuuden painoarvoa lisää se, että tuontipanokset suhteessa tuotannon arvoon ovat huomattavasti keskimääräistä vähäisemmät.
Tästäkin syystä on tärkeää estää vihreiden pääsy seuraavaan hallitukseen. Touko Aalto kylläkin suhtautui aikoinaan myönteisesti Äänekosken biotuotetehtaaseen. Nykyinen linja on epäselvä. On tainnut hämärtyä naisten puristuksessa.
Minä en aktiivisesti ala lisäämään kasvatusvaiheessa olevien kuvioiden lahopuustoa. Eli kaatamaan eläviä puita maahan tai pätkimään pitkään kantoon. Taimikon hoitovaiheessa kylläkin. Pääosin saavat tulla tuuli- ja lumituhojen kautta sekä päätehakkuun säästöpuista.
Minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on Gla:n oma kanta lahopuuhun. Kovasti kommentoi muiden juttuja.
Omassa metsässäni lahopuun määrä on melko pieni, koska ovat melko nuoria ja myrskytuhojakaan ei 15 vuoteen ole ollut. Lumituhot koivikoissa sekä tämän kesän kuivuus ovat jonkinverran lisänneet kohta syntyvää lahopuustoa. Järeitä usean kuution haapojakin on melko paljon, mutta eivät vielä ole alkaneet lahoamaan. Olikohan luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi kaulata ne ja käsitellä roundupilla, että alkaisivat nopeammin lahoamaan? Luonnon kannalta parempi on kai jättää ne rauhaan, mutta se tuo mukanaan liito-oravariskin.
Ötökkälaki koskee lähinnä yhden vuoden aikana kaatuneita tuoreita puita. Ehkä määrään on lisättävä ne aemmin kaatuneet puut, jotka ovat juuriyhteyden kautta hengissä.
Jos kaatunut puu ei ole enää tuore, ei siinä kehity pystypuille haitallisia ötököitä. Ötökkälakia rikkomatta voi metsään jättää esim 5 kuutiota/ha/a tuotetta kaatunutta puuta. Havupuiden lahoaminen kestää kymmeniä vuosia. Ötökkälakia rikkomatta lahopuuta voi kerryttää metsiinsä niin paljon, että lahopuuta on enemmän kuin pystypuuta. Ei siinä ole tietysti mitään järkeä, mutta laki ei sitä estä.
Vihreät soveltavat Kekkosen neuvoa nuoremmille poliitikoille ”Kuse aina kun voit”.
Kyllä täysin lahot puut jätettiin ennenkin metsään, ei niitä kannattanut polttopuuksi haalia. Niitä vaan oli vähän, kun kuivaset yms kerättiin jo ennenkuin ehtivät pahemmin lahoamaan.
Hellapuiksi kerättiin kainaloon pienempiä maahan kaatuneita puita ja oksia, kun haettiin lehmät metsälaitumelta. Tätä itsekin harrastin.