Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Ko etu on jo lopetettu. Itse nautin ko edusta 3 vuotta. Kyllä sitä jotkut nautti 5 vuotta.
Olihan se hyvä etu. Olin työuran loppuvaiheessa osa-aikaeläkkeellä. Nyt kokonaan ja tulot suunnilleen sama kuin osaaikeläkeellä ja töissä. Kyllä kelpaa metsässä ahertaa.
Eläkekarttumia ei voida onneksi muuttaa jälkikäteen. Mm mahdollinen eläkekatto voi olla laillisuusmielessä vaikea, ellei mahdoton toteuttaa.
Nauttikaampe hyvästä eläkkeestä. Nyt tämä eläkeläinen lähtee polttopuusavotan jälkeen huusin tyhjennykseen.
Puukin muistelelemasta ajasta on mennyt jo niin kauan, että huomattava osa kolmen vuoden laskusäännöstä nauttineista on jo mannan majoilla. Lipposen valtskaudella laskusääntöjen rukkaus aloitettiin.
Vaatimukset metsän kasvatuksen luonnonmukaisuudesta (mm Jk-kasvatus) ovat järjettömiä, ellei samalla vaadita myös yhteiskunnan muiden osa-alueiden tolkuttoman kulutuksen hillitsemistä.
Näyttää siltä, että metsänkasvatukseen liittyvillä esityksillä pyritään tekemään eräänlainen viherpesu. Tavoitteena on metsien ”viherpesun” avulla varmistaa, että muut kuin metsänomistajat voivat porskuttaa kuten ennenkin. Helsingin Sanomat ja YLE toimivat täässä kellokkaina joidenkin tutkijatahojen avustuksella. Jotkut metsänomistajatkin ovat jo tähän hurahtaneet. Onneksi vain hyvin harva tietoisesti. Suurin osa muista syistä. Itsellänikin on joitakin kuvioita, jotka ainakin vielä ovat lähinnä jk-kuvioita. Eli tehostamisen varaa minullakin on.
Rinne tosiaan ei kannata metsien kiinteistöveroa. SAK ja seuraava demarien populistinen puheenjohtaja Timo Harakka kannattaa. Onneksi Timo tulee remmiin vasta vaalien jälkeen.
Jos tutkija tekee hakemuksen, jossa perusteena esitetään, että ”Turvemaan metsien soveltuvuus jatkuvaan kasvatukseen on syytä selvittää” esittämättä järkeviä perusteita, niin minä ainakin laittaisin ko määrärahahakemuksen hylsypinoon.
Vain hyvin rajallisella määrällä ansioituneita tutkijoita on mahdollisuudet tutkia verraten vapaasti haluamiaan aiheita. Muut kilpailevat rahoituksesta, ja hankkeet, joiden tuotos/panos on heikko menevät hylsyyn.
Poikkeuksena ovat poliittista mielenkiintoa omaavat hankkeet. Esim persujen masinoima tuulienergian melu. Jk-kasvatuksen tutkiminen voisi kuulua tähän kategoriaan. Vie pajon aikaa ja rahaa, mutta hyöty kyseenalainen.
Taitaapi jäädä availevan tutkijan ura melko lyhyeksi. Yleensä tutkija joutuu hakemaan rahoitusta tutkimuksensa ja liittämään hakemukseensa tutkimussuunnitelman. Uskottava suunnitelma edellyttää, että tutkija on selvittänyt tutkimusideansa järkevyyden riittävässä laajuudessa hakemuksen laatimisvaiheessa.
Tutkimusrahojen myöntävät tahot eivät aina ymmärrä mitä tekevät ja myös vähemmän järkevät hankkeet saavat rahoituksen. Tutkija tietävät tämän ja tekevät myös hanke-ehdotuksia muiden hakemusten täytteeksi ns vasemmalla kädellä. Joskus nämä täytehakemukset menevätkin läpi paremmin kuin tosissaan tehdyt.
Demarithan ovat ajaneet jo pitkään metsänomistajien verotuksen kiristämistä mm kiinteistöverolla. Noin 10 vuotta sitten sitä selvitettiin, jolloin ilmeni, että vero kohdistuisi suurelta osin keskimääräistä pienempituloisiin henkilöihin. Ehkä hoksattiin, ettei osaa köyhimpien henkilöiden verotusta tule kiristää.
Nythän puun myyntivoiton verotus on verraten kireää. Jos pienituloinen saa merkittävän osan tuloistaan puun myynnistä, hänen verotuksensa on selvästi kireämpää kuin esim vastaavatuloisen pelkkää eläketuloa saavan henkilön.
Demarit laskevat, että metsänomistajat äänestävät yleensä muita puolueita, joten tälläinen ylimääräinen ”puoluevero” voidaan heiltä periä.
Maaperään sitoutuneesta hiilestä stabiilimmassa tilassa on kivihiili. Älytön ajatus on pysyväisvarastoida puuta kaivoksiin. Vähemmän älytön olisi pysyväisvarastoida kaivoksiin kivihiiltä. Sopii enemmän hiiltä ja on stabiilimpi kuin puu. Paras ratkaisu on jättää osa kivihiilestä kaivamatta ja korvata vajaus puulla.
Sinivuokko on poistettu rauhoitettujen kasvien listalta vuonna 2005. Sitä ennenkin vain sen poiminta myyntiin oli kielletty. Metsän hoitoon sillä ei ole ollut talousmetsissä vaikutusta.