Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Valkohäntäpeurojen määrään auttaisi metsästyksen vapauttaminen. Saunan nurkalta 50 m:n päästä menee valkohäntäkauriiden polku, jossa niitä kulkee jonossa. Helppo siitä olisi paisti napata saunanlämmutyksen lomassa.
Huomasin saman kuin Visakallo. Pian taksia saa ajaa kuka tahansa. Verohelpotettu auto kannattaa pian hankkia, ennenkuin porsaanreikä tukitaan.
Tästäkin keskusteluketjusta ilmenee, että jk-metsänhoidon onnistuminen on epävarmaa. Joskus onnistuu ja joskus ei. Siis myös neuvonta joskus onnistuu ja joskus ei. Näihän voi toisinaan käydä myös jaksollisen osalta, mutta harvemmin.
Työnantajathan ovat viimekädessä vastuussa työntekijöidensä työn laadusta. En minä ainakaan työnantajana suostuisi siihen, että osa työntekijöistäni tekisi asiakaspalvelua epävarmaan tietoon perustuen. Jk-neuvonta voisi jotenkin menestyä siihen erikoistuneiden yritysten kautta. Ehkä myös keskenään verkostoituneiden yksinyrittäjien toimesta.
Ei metsäneuvojilla ole mahdollisuutta kouluttautua työn ohessa jk-kasvatuksen asiantuntijoiksi. Vaatisi paljon aikaa ja harrastuneisuutta. Työnantaja tuskin suostuisi opiskelukustannuksiin varsinkin, kun on epävarmaa, että homma olisi työnantajan näkökulmasta katsoen edes pitemmän päälle kannattavaa. Käytännön kokemusten kautta voi tietysti oppia, mutta ei parissa vuodessa. Virheitä tulisi metsänomistajien piikkiin liikaa ja neuvojalla voisi olla pian edessä alan vaihto.
Jos professoritkaan, jotka virkansa puolesta pystyvät paremmin perehtymään aiheeseen, eivät ole riittävän päteviä, niin miten sitten mhy:n neuvojat, joiden on tehtävä riittävästi laskutettavaa työtä.
Uudehko metsänomistaja esitti edellä, että jotkut metsäneuvojat voisivat erikoistua jk-kasvatukseen ja toimia esim koko mhy:n alueella eikä vain yhden neuvojan aleella. Samaa esitin tämän ketjun alkupuolella.
Vaikeutena tässäkin mallissa on kysynnän vähyys suhteessa neuvojan koulutuspanoksiin. Pitäisi siis jk-neuvonnasta periä lisämaksu, että löisi leiville.
Ehkä toimiva neuvontamalli olisi järjestää valtakunnallisia neuvontapäiviä, joissa olisi korkeatasoisia luentoja aiheesta sekä paneli, jolle metsänomistajat voisivat esittää kysymyksiä.
Vaikeutena tässäkin olisi objektiivisen tiedon saanti. Nykyään jk-tieto ja sen jakelu on liikaa värittynyt jk-uskonnolla. Vaarana on, että lopputulemana on hedelmätön juupas-eipäs keskustelu. Voisihan sitä olla mukava käydä kuuntelemassa. Voisi voittaa huonon teatteriesityksen ja saisi kulut vähentää verotuksessa.
Puukin logiikkaa en ymmärrä. Jos ostat sellutehtaan, saat vähentää koko hinnan poistoina verotuksessa. Jos metsätilan, vain 60 %. Puukin logiikan mukaan teollisuutta tuetaan selvästi enemmän. Teollisuus mm saa vähentää puun ostohinnan kokonaan. Puukin mukaan tämä on tukea.
Ehkä puuki ei ole huomannut, että metsävähennys on vain siirrettyä verotusta. Palautuu myyntihintaan, jos myyt tilan.
Mitenkä valtio tukee metsämaan ostoa?
Tilhiä ei tartte joka päivä tankata. Vain sahauspäivinä minä olen tankannut.
Eikös jk-hakkuissa puuston pohjapinta-ala putoa alle normi harvennusmallien. Käsitykseni mukaan jäljellä olevalla puustolla on tällöin enemmän kasvutilaa kuin jaksollisessa. Eli luston leveys on harvennuksen jälkeen suurempi ainakin jonkin aikaa kuin jaksollisessa, kunnes kasvu hiipuu ennen seuraavaa hakkuuta. Jk -tukissa luston leveys todennäköisesti vaihtelee enemmän kuin jaksollisessa. Tuskin parantaa laatua.
Pari vuotta sitten eivät nykyiset määräykset torjunta-aineiden käytöstä olleet voimassa. Nyt pitäisi käydä ensin kurssi.