Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsähallituksen tuloutusta seuraava hallitus alentanee n. 20 miljoonaa. Pieni aneraha, jolla seuraava eduskunta rahoittuu. Metsätalouteen ei vaikutusta. Älämöly ehkä hiljenee, mutta sehän ei vaikuta mihinkään, vaikkei hiljenisikään.
Metsätalouteen vaikuttamisen keinoja on hallituksella vähän. Keinoina ovat lähinnä metsälaki, Kemera ja Metso -ohjelma sekä kiinteistövero. Myös Metsähallituksen tuloutus valtiolle.
Metsälakia uudistettiin edellisen hallituksen aikana, jolloin demaritkin olivat mukana. Tuskin tapahtuu mitään. Kemera- ja Metso-ohjelma ovat näpertelyä. Kiinteistovero ei vaikuta hakkuisiin ainakaan hillitsevästi. Ehkä hieman viilataan Metsähallitusta, jos sitäkään. Koirat haukkuu ja metsätalous porskuttaa.
Meneillään olevalla hallituskaudella investointien kasvu on ollut voimakasta (Suomen pankki). Edellisen hallituksen aikana kasvua ei tapahtunut.
Todennäköisesti nyt kasvu pysähtyy, ellei ole jo pysähtynyt, kun odotellaan ensi vuoden vaaleja ja hallitusohjelmaa. Veikkaan, että seuraavat 4 vuotta investoinnit eivät kasva, vaan lähtevät laskuun.
Puunjalostus voi olla ainoa valopilkku. Eihän politiikot sen toimintaa pysty ohjaamaan. Puuta hakataan ja jalostetaan markkinaehtoisesti. Tehtaita perustetaan ja laajennetaan myös markkinaehtoisesti. Ympäristöluvatkin ym myönnetään nykyisten lakien mukaan, joita ei nopealla aikataululla muuteta.
Ei seuraavakaan hallitus/eduskunta päätä, kuinka paljon metsiä hakataan. Lakien säätäminen on niin monen lukon takana, ettei metsärintamalla poliitikot tule saamaan mitään aikaiseksi pitkään aikaan.
Tolopaiselle tiedoksi, että UPM osti keväällä hankintapuuni kuormainvaakamittauksella. Raakipuusta ei puhuttu mitään.
Useampia hankintasavottoja olen manuhakkuuna tehnyt. Raakipuuta ei ole tullut koskaan. Ehkä olen liian huolellinen.
Eilen klo 18 uutisissa jk sai taas ilmaista mainosta. Taustatukea Helsingin proffalta. YLE on tunnetusti puolensa valinnut, mutta että proffatkin hurahtavat.
Mielenkiitoista seurata, miten profilla on erilaiset käsitykset mm metsien hiilitaseesta. Joidenkin mielestä jk on parempi ja toisten jaksollinen, jonka tehosta on kylläkin selvää näyttöä. Miten ihmeessä proffilla voi olla täysin erilaiset käsitykset ihan perusasiasta. Ovatkohan jotkut proffat loppujen lopuksi epäpäteviä tai valittu poliittisin perustein.
Huomasitteko, että IPCC rapotin uutisoinnissa Suomenkin metsähakkuista käytettiin nimitystä metsänhävitys. Kas, kun Vihreät eivät ole vielä ottaneet sitä käyttöön.
Puuston kasvuun vaikuttaa myös puun ikä. Jk- alueen valtapuustoa pienemmät puut ovat todennäköisesti selvästi vanhempia kuin vastaavankokoiset jaksollisen metsän puut. Jaksollisen alueen havupuut kasvavat päätehakkuukokoon 60 – 70 vuodessa. Jatkuvassa ko koon saavuttamiseen menee kymmeniä vuosia enemmän, jos puu ei kuole jo aikaisemmin.
Vertailun vuoksi kokeilin peltokohteen ylijäämätaimien istutusta koivujen alle vuonna 2003. Ko taimet vapautettiin syksyllä 2016. Pellon kuuset nyt 8 m ja koivujen alta vapautetut 1.5 m.
Peltokuusien pituuskasvu 70 – 80 cm/a ja vapauettujen n 20. Viereisen metsäaukon istutustaimet (2011) ovat n 1.5 m ja kasvu 30 cm. Molemmat omt pohjilla.
On otettava huomioon, että em tapauksessa on käytetty jalostettuja taimia. Luontaisilla taimilla kehitysero jk- metsän ja jaksollisen välillä tulee suuremmaksi.
Toimiminen lyhyellä tähtäimellä johtaa järjettömyyteen.
Fakta 1: Puun hakkuu lisää hiilipäästöä heti – hakkuille jyrkkä ei, vaikka pitkällä tähtäimellä lisäisi puuston kasvua ja hiilen sidontaa.
Fakta 2: Sähköauton osto lisää välittömästi hiilipäästöjä verrattuna polttomoottoriautoon, mutta vähentää pitkällä tähtäimellä.
Mistä tunnistat liikenteessä tosivihreän – ei aja sähköautolla.