Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 3,696)
  • MaalaisSeppo

    Akkujen osuus on suurin. Käytön päästöt on ilmeisesti laskettu keskimääräisellä sähkön tuotannon päästöillä. Kritisoisin tätä. Pitäisi laskea, miten sähkön tuotannon päästöt kasvava, kun kulutusta lisätään esim pohjoismaissa 10 TWh. Vesivoimatotannolle ei tapahtune mitään. Oletteko kuulleet, että vesivoimantuotannon kapasiteettia (vuotuiden sadanta) ei jo nyt hyödynnetä täysin. Myös tuulivoima hyödynnetään. Jos ylijäämää tule se myydään Saksaan korvaamaan ruskohiilen lauhdevoimaa. Eli ilmakehän kannalta tarkasteltuna sähköautojen sähkö tuotetaan humattavin osin ruskohiilellä. Ei hyvä.

    MaalaisSeppo

    Aamulehden yleisönosastolla on käyty keskusteluja sähköautoista. Niiden mukaan sähköautoilla tulee ajaa 60000 – 70000 km ennenkuin ko auton kokonaispäästö alittaa vastaavan normiauton kokonaispäästön. Eli n 4 vuotta ko autosta on enemmän haittaa kuin hyötyä ympäristölle suhteessa normiautoon.

    Vastaavaa keskustelua on käyty metsäpuolella. Hakkut (metsäenergia) lisäävät lyhyellä tähtäimellä päästöjä, mutta pidemmällä ajalla vähentävät. Kasvihuoneilmiön torjunnassa on joidenkin mukaan niin kiire, ettei ole aikaa odottaa metsä hiilensidonnan kasvua, joten metsien käyttöä pitäisi rajoittaa nopeasti. Saman logiikan mukaan sähköautojen käyttöönottoa pitäisi heti rajoittaa, koska ne lisäävät päästöjä lyhyellä aikavälillä.

    MaalaisSeppo

    Suojelukuntamanttelithan käytettiin loppuun, kun niillä pyyhittiin neuvostoautojen ominaishaju pois.

    MaalaisSeppo

    Reimalla tuskin on metsävakuutusta.

    MaalaisSeppo

    Mitä jäykempää on palkkatyöelämä, sitä enemmän lisääntyy yrittäjämuotoinen töiden organisointi. Nettikautenahan se on helppoa.

    Työn määrähän lisääntyy nyt, mutta työttömien määrä ei vähene vastaavasti. Taitavat yrittäjätyyppiset työntekijät painaa pitkää päivää. Hyvä näin, jos saadaan niin pääasia, eli työt tehtyä.

    MaalaisSeppo

    Vihreiden metsäpolitiikka, lääkkeet ja sotetaksi. Mikähän näistä tulee mieleen. Ehkä sotesopan tultua valmiiksi voin mennä sotetaksilla metsätöihin.

    MaalaisSeppo

    Itse olen manuhakkuuna tehnyt ensiharvennuksia ja energiapuuta. Tavoitteena ensiharvensiharvennuksilla on kasvattaa metsä koneelliseen harvennukseen paremmin sopivaksi. Yksi sellainen alue jo harvennettiin koneella ja hyvä tuli.

    Kyllä silmä ja mieli lepää, kun vertailee naapuripalstan koneellisesti korjattua enskametsää omaan manuharvennettuun.

    Hankintahakkuutahan saa tehdä ilman työosan veroa 125 m3. Eli kun vuodenvaihteen yli askaroi, 250 m3. Aikamoisen alueen siinä hoitaa. Ilmojen viilenemistä itse odottelen ja sitten hankintahakkuulle. Ensin energiapuuta ja myöhemmin muuta.

     

    MaalaisSeppo

    Myllyn tontti kannattaa lohkoa hyvissä ajoin omaksi tilaksi. Jos tuulimylly-yhtiö on huonossa hapessa, niin käyttövaiheen loppupuolella kannattaa sitten myllytontti myydä edullisesti esim laitapuolen kulkijalle. Viinapullo kaupantekijäistä.

    Näin on tapahtunut erään toisen ympäristöä haitanneen rakennelman suhteen. Alkuperäiset omistajat pääsivät kuin koirat veräjästä ja purun hoiti yhteiskunta, kun omistaja oli varaton.

    MaalaisSeppo

    Monenkohan lampaan lihat tai vastaavat laumanvartijakoira tarvitsee vuodessa?

    MaalaisSeppo

    Hiilensidonnan arvottaminen ei nyt ainakaan anna lisäarvoa jk-kasvatukselle.

    Jos lähdetään arvottamaan eri metsänhoitotapoja erilaisilla yksittäisillä tekijöillä, kuten esim hiilensidonta, niin arviointi pitää tehdä tuotettua puukuutiometriä kohden. Tällöin uskoakseni jaksollinen kasvatus nousee selvästi ykköseksi.

Esillä 10 vastausta, 2,701 - 2,710 (kaikkiaan 3,696)