Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsäteollisuuden painoarvoa lisää se, että tuontipanokset suhteessa tuotannon arvoon ovat huomattavasti keskimääräistä vähäisemmät.
Tästäkin syystä on tärkeää estää vihreiden pääsy seuraavaan hallitukseen. Touko Aalto kylläkin suhtautui aikoinaan myönteisesti Äänekosken biotuotetehtaaseen. Nykyinen linja on epäselvä. On tainnut hämärtyä naisten puristuksessa.
Minä en aktiivisesti ala lisäämään kasvatusvaiheessa olevien kuvioiden lahopuustoa. Eli kaatamaan eläviä puita maahan tai pätkimään pitkään kantoon. Taimikon hoitovaiheessa kylläkin. Pääosin saavat tulla tuuli- ja lumituhojen kautta sekä päätehakkuun säästöpuista.
Minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on Gla:n oma kanta lahopuuhun. Kovasti kommentoi muiden juttuja.
Omassa metsässäni lahopuun määrä on melko pieni, koska ovat melko nuoria ja myrskytuhojakaan ei 15 vuoteen ole ollut. Lumituhot koivikoissa sekä tämän kesän kuivuus ovat jonkinverran lisänneet kohta syntyvää lahopuustoa. Järeitä usean kuution haapojakin on melko paljon, mutta eivät vielä ole alkaneet lahoamaan. Olikohan luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi kaulata ne ja käsitellä roundupilla, että alkaisivat nopeammin lahoamaan? Luonnon kannalta parempi on kai jättää ne rauhaan, mutta se tuo mukanaan liito-oravariskin.
Ötökkälaki koskee lähinnä yhden vuoden aikana kaatuneita tuoreita puita. Ehkä määrään on lisättävä ne aemmin kaatuneet puut, jotka ovat juuriyhteyden kautta hengissä.
Jos kaatunut puu ei ole enää tuore, ei siinä kehity pystypuille haitallisia ötököitä. Ötökkälakia rikkomatta voi metsään jättää esim 5 kuutiota/ha/a tuotetta kaatunutta puuta. Havupuiden lahoaminen kestää kymmeniä vuosia. Ötökkälakia rikkomatta lahopuuta voi kerryttää metsiinsä niin paljon, että lahopuuta on enemmän kuin pystypuuta. Ei siinä ole tietysti mitään järkeä, mutta laki ei sitä estä.
Vihreät soveltavat Kekkosen neuvoa nuoremmille poliitikoille ”Kuse aina kun voit”.
Kyllä täysin lahot puut jätettiin ennenkin metsään, ei niitä kannattanut polttopuuksi haalia. Niitä vaan oli vähän, kun kuivaset yms kerättiin jo ennenkuin ehtivät pahemmin lahoamaan.
Hellapuiksi kerättiin kainaloon pienempiä maahan kaatuneita puita ja oksia, kun haettiin lehmät metsälaitumelta. Tätä itsekin harrastin.
Komppaan Tolopaista. Tolopaisen esittämä on käynnissä jo nyt. Metsät ovat suurelta osin eläkeläisten omistuksessa. Iän kasvaessa metsien hoito hiipuu (taustana päätösten teon vaikeutuminen, jonka tunnistan myös itselläni), jolloin hoitamattomien metsien puumäärä kasvaa ja samalla lahopuut.
Nuoriso asuu pääosin kaupungeissa ja vain pieni osa heistä on kiinnostunut metsäasioista.
Oman metsäni osalta on selvästi nähtävissä, että puumäärä on 20 v:n aikana tuplaantunut ja lahopuun määrä moninkertaistunut. Läheisen luonnonsuojelualueen elävän puuston määrä on vastaavasti hieman vähentynyt ja lahopuuston määrä suunnilleen tuplaantunut.
Yksi kummallisuus tässä jk -keskustelussa ja avohakkuukiellon masinoinnissa on se, että eräänä perusteluna käytetään taloudellisuutta.
Metsänomistajat, kuten osakkeidenkin tai pankkitilien haltijat kantavat taloudelliset riskinsä itse. Ei kahta jälkimmäistä ryhmää painosteta joidenkin ulkopuolisten tahojen voimasta tekemään bisnestään talousperusteisiin vedoten jollakin määrätyllä tavalla.
Istutin n 200 visakoivu n 15 v sitten pieneen aukkoon (n 0.2 ha). Hirvet ja jänikset eivät ole niitä syöneet. Lumituhoja hieman. Ympäröivä metsä varjostaa liika. Jos varjostusta on, niin pienelle alalle ei kannata istuttaa.
Visakoivujen kasvuisia peltoistutuskuvioita näkee täälläpäin melko paljon. Taitaa 30 v:n päästä olla ylitarjontaa. Ehkä ei enää kannata lähteä leikkiin mukaan.
Umpimetsässä laho oksaton koivu pysyy pitkään pystyssä, kun ei siihen tuuli tartu. Aukolla kaatuu pian.