Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Suunnitemissa on tehdä taas karsittua energiarankaa, kun sää viilenee. Hyvä, jos 3 kiintoa päivässä saa ajourien varteen kasailtua. No eläkeläiselle se rittää.
Jälkeenpäin tarkasteltuna energipuusavotoissani on syntynyt hyvälaatuisia ja kohisten kasvavia kuvioita. Siinä sivussa painon hallintakin on onnistunut hyvin.
Vihreätkin luottavat enemmän sanan voimaan kuin tekojen. Eli älkää tehkö niinkuin minä, vaan niinkin minä sanon.
Pojan pösön ongelmat alkoivat, kun mittarissa oli 100000. Kyllä Jesselläkin on muutama vuosi aikaa varautua tuleviin ongelmiin.
Pojalle en uutta autoa osta. Antaa vahingosta viisastua.
Kyllä pellon metsityksen korvaus kattoi taimet ja puolet istutustyöstä. Pitäisi ottaa uudestaan käyttöön ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Autoon en vielä rahojani sijoita. Metsä on etusijalla. Pösöä en harkitse. Riittää kun seuraan pojan tuskailua sen kanssa.
Sahatavaran ja vanerin tuotantoa arvostetaan enemmän kuin sellun keittoa. Sellua pidetään bulkkina. Itse olen toista mieltä. Pitkälle jalostettujen tuotteiden merkitys lisääntyy lähinnä sellu(bio)tehtaissa sekä jossain määrin vanerin/puupalkkien tuotannossa. Etenkin sellu(bio)tuotteissa lisäarvon kasvu raaka-aineen ja lopputuotteen välillä on korkea.
Kyllä prosessiteollisuus-tyyppisen tuotannon tuottavuus on aivan toista luokkaa kuin esim perinteisten sahojen. Näkeehän sen jo vertaamalla ko yritysten liikevoittoja.
Katselin myös em päivän kasvo-ohjemaa, jossa Sini Harkki höpisi omiaan, eli niitä juttuja, josta hänelle maksetaan. Hyvin Ylen toimittaja myötäili valeuutispöllökuvan kera. Muka puolueetonta ja todenmukaista tiedonvälitystä verovaroin.
Autoista päädyttiin hirviin ja peuroihin sekä Jessen haapoihin.
Etenkin peurakanta kasvaa holtittomasti. Jessellä on tässä tilanteessa valttikortti hihassa. Kun haapojen viimeinen hakkuu on tehty, antaa niiden vesottua vielä muutaman vuoden aitojen takana. Sitten avaa portit ja laskee haapojen sekaan ison peuralauman sekä sulkee portit. Lapista paikalle muutama lappalainen peuraerotteluun ja peurat lihoiksi. Tekee haavoilla vielä yhden tilin.
Uusmetsäläisen tapauksessa voi olla järkevää hyödyntää mäntyjen alle tullut kuusialikasvusto, jos maapohja on sopiva. Kannattaa laskeskella, hakkuuttaako kaikki männyt kerralla (parempi hinta ja pienemmät vautiot kuusille).
Itselläni on vastaava koivikko, jossa tiheä n. 5 m kuusialikasvusto. Aion kyllä kohta hakkuuttaa kaikki koivut kerralla. Jos kuusia säästyy riittävästi, niin sitten kasvatan niitä. Kyseessä ei kuitenkaan ole jk-kasvatus.
Aukkojen vieruspuiden kaatumisriski on joillekin ongelma. Jostain syystä minun aukkojen reunoilta ei ole kaatunut yhtään puuta.
Jk- ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuusvertailussa täytyy ottaa huomioon, ettei ainakaan rehevien maapohjien päätehakkuukypsien metsien siirtäminen jk-kasvatukseen ole taloudellisesti järkevää. Kyllä päätös jk-kasvatukseen on tehtävä jo aikaisemmissa harvennusvaiheissa.
Joku voi tietysti esittää, että hakkaa ensin aukon ja syntynyt aukko on sen jälkeen jk-metsä. Veikkaan huonoa menestystä.
Edellisen hallituksen vika oli, ettei Suomi päässyt mukaan noususuhdanteeseen. Nyt on päästy, mutta sitä ei nykyhallitus ole edistänyt. Mikähän logiikka tässäkin on taustalla?