Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsäpohjan määrä vähenee koko ajan. Niukkenevan hyödykkeen hinta harvoin pitkässä juoksussa laskee.
Riskinä on myös hinnan nousu heille, jotka vasta pohtivat sijoituksiaan. Asiassa on aina kaksi puolta. Ostaa tai olla ostamatta. Molempiin vaihtoehtoon sisältyy häviön mahdollisuus.
Reima sitten viisaampana heittää kehiin laskemansa sanahelinän sijaan.
Missä olen käyttänyt paljaan maan arvona 7000 €?
Pankistahan saa lainaa alle 2 % korolla. Kyllä kannattaa ostaa metsää, jonka tuotto on esim. 4%. Voi olla, että jopa jatkuvalla kasvatuksella pystyisi lainansa hoitamaan.
Jos haluaa maapohjan arvoa kuolettaa puun myynnillä, niin kannattavuuslaskelmissa on otettava huomioon myös maapohjan arvon kehittyminen. Oman tilani maapohjan arvo oli n 20 v sitten tila-arvion mukaan 175€/ha. Uskoakseni arvo on kohtuullisesti noussut, eli tuottoa on tullut maapohjallekin.
Osakekauppojen puolella merkittävä tulonlähde on osakkeiden arvomuutokset. Pelkkää osinkoa (vrt puun myynti) tuijottamalla joutuu harhapoluille.
Metsän hoitotapojen keskinäiseen tulosvertailuun ei maapohjan arvolla ole merkitystä. Sama maapohjahan se on kaikilla.
Mielestäni laskelmani osoittaa, että hoidetusta metsän tulo realisoituu päätehakkuussa ja että metsän arvo nousee hakkuun lähestyessä. Tätä silmälläpitäen taimikoiden arvoa korjataan odotusarvolisällä, jolla ennakoidaan tulevia tuottoja.
Jos aikoo tilansa myydä taimikkona tai paljaana maana kannattaa tietysti miettiä paljonko panostaa. Itse uskon, että puustoisen, hoidetun tilan hinta palkitsee myyntihetkellä.
Ketjussa keskustellaan jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kannattavuuseroista. Perusoletus on, että maapohjan arvo on molemmilla sama, joten ei tarvitse ottaa huomioon. Joku voisi esittää vastaavasti jatkuvan kasvatuksen laskelmat.
Minusta metsän uudistamisen kannattavuuslaskelmiin ei maapohjan arvo kuulu. Kaikilla kasvatustavoilla se on sama. Mitäs jos maan arvo korkea, johtaako se muka siihen, että kannattaa jättää maa mahoksi? Paljonko tulisi tuottoa maholle maapohjalle?
Parisen vuotta sitten tartuin Otson tarjoukseen ja tilasin suunnitelman. Sen jälkeen ei mitään kuulunut maastokäynnistä ja suunniteman luovutuspäiväkin umpeutui. Otin itse yhteyttä ja kyselin, missä mennään. Ehdottelivat uutta aikataulua. Peruin koko homman. Metsään.fi palvelulla aktiivinen mo pärjää. Aiemmin se ei mulla pelittänyt, mutta nyt toimii.
Räknäilin jaksollisen kasvatuksen tuottoja Reiman mainitsemalla 4 % korolla. Kuusikko, päätehakkuu 70 v kuluttua.
Kulut verot ja tuet huomioiden perustaminen 700 €/ha vuonna 0
heinäys 2 kertaa a’ 150/ha vuonna 2 ja 4
Varhaisperkaus 150/ha vuonna 8
Taimikon harvennus 200/ha vuonna 12
Ensiharvennus tulot 350/ha vuonna 29
II-harvennus 1500/ha vuonna 41
III -harvennus 2200/ha vuonna 56
Päätehakkuu 15000/ha vuonna 70Tulos plussalla 6946 €/ha. Tuhoriskiä ei ole huomioitu, mutta tuskimpa yli 10 % kuusiviljelmistä kärsii merkittävistä tuhoista.
Suomihan yritti Durban sopimuksessa ajaa ajatusta, että metsien hiilinieluperiaatteeksi otetaan puuston kasvu, eikä pinta-ala. Tämä ei käynyt muille. EU lupasi jotenkin hyvittää Suomelle sitä tosiasiaa, että metsien kasvu on parempi periaate hiilisidonnan suhteen kuin pinta-ala.
Hyvitystä ei ole kuulunut. Nyt olisi hyvä vaatia, että sovelletaan sitten EU:ssakin Durban -sopimusta. Unohdetaan metsien kasvu ja puuston määrä. Jokainen maa saa hakata metsiään kuten haluaa, ja vain pinta-alamuutokset otetaan huomioon. Kelpaisikohan tämä Ympäristöjärjestöjen itsensä hyväksymä malli sitten paremmin.
Todella hyvillä maapohjilla on ehkä saatavissa ko 5000 -verot. Keskimäärin tietysti huomattavasti vähemmän hyvälläkin maapohjalla. Täydennysistuksiahan jatkuva kasvatus ei tarvitse. Jos istutetaan, kyseessä ei ole jatkuva kasvatus.