Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kuumuudesta johtuva jäähdytysripojen tummuminen ei aiheuta jäähdytysongelmia. Yleensä samalla kuitenkin rivat likaantuu, mikä voi johtaa jäähdytysongelmiin. Jonkinasteinen likaantuminen on otettu huomioon jäähdytyksen suunnittelussa, mutta joskus pitäisi ripojakin puhdistaa. Onko tähän hyvä konsteja?
Sanokaamme sitten näin, että ainakin joillekin auton hankinta on pätevä syy myydä puuta. Itselläkin puun määrä on tuplaantunut. Kai kohta on auton vaihdon aika, että olisi pätevä syy myydä puuta. Toisaalta korot ovat alhaiset. Ehkä kannattaa antaa puiden kasvaa.
Capon jutun jatkoksi sopii totemus, että metsää kasvatamme, jotta saamme auton vaihdettua. Itselläkin pian 20 v. metsänomistusta. Yhden aukon olen vasta hakkuuttanut 8 v sitten ja ostin auton. Sama homma on kohta edessä.
En myös kannata metsien hiilisidontamaksua. Kai metsänomistajan pitäisi sitten maksaa puiden myynnistä päästömaksu. Menisi kiharaiseksi. Byrokratia söisi hyödyt ja vielä lisääkin.
Uraani on nykyään poikkeuksellisen edullista. Varastot ovat täpötäynnä, eikä kysynnän lisääntymistä ole näköpiirissä. Talvivaarastakin sitä saadaan, jos poliittista tahtoa on.
Uraaniahan kannattaa polttaa nyt niin, että n. 2/3-osaa energiasta pumpataan mereen. Jos tämä hukkalämpö hyödynnettäisiin merkittävin osin, niin mikäpä olisi edullisempaa. Helsingin suhteenkin kannattaisi tehdä niin, että suunnitellusta pellettienergiasta luovutaan ja otetaan ydinvoiman hukkalämpö käyttöön. Uraanista ei tarvitsisi maksaa yhtään lisää, mutta kivihiilen tuonnista säästettäisiin. Lisäksi pelletit voitaisiin myydä Tukholmaan.
Olen melko varma, että uraani on energiasisällöltään ylivoimaisesti edullisin polttoaine etenkin, jos ydinvoimaloiden hukkalämpö hyödynnetään merkittävin osin. Uraanin tuontikustannuksia ei kannata pelätä, koska vastaavasti vapautuu kallimpia tuotteita vientiin. Pellettiä siis ulos ja uraania sisään ja Talvivaarasta myös.
Lämpöpumput voivat syrjäyttää kaukolämpöä laajemmin vain, jos nykyistä tuuli- yms. sähkön tukipolitiikkaa lisätään. Nythän on ajauduttu siihen, ettei kaukolämpölaitostenkaan kannata tuottaa sähköä. Eiköhän tässäkin järki voita, kun velkarahahanoja aletaan sulkemaan.
Normaalissa kilpailutilanteessa kaukolämmön sivutuotteena kannattaa tehdä sähköä. Laajemmin tällä sähköllä ei kannata tällöin pyörittää lämpöpumppuja. Sähkön ja lämmön tuottaja kilpailisi itsensä kanssa.
Kaukolämmön tuottajia ei kuluttaja kuitenkaan pysty kilpailuttamaan, kuten sähkön tuottajia. Näin kaukolämpöön sisältyy kunnallista piiloveroa, joka on tehnyt mahdolliseksi lämpöpumppujen kannattavan käytön myös kaukolämmön saatavuusalueilla. Helsinki etenkin piiloverottaa kaukolämmön käyttäjiä. Mm tästä syystä Vihreät kammoksuvat ajatusta johtaa lämpöä Loviisasta.
Lämpöpummpujen sijasta voitaisiin harkita geolämpöä, josta on koelaitoksen rakentaminen menossa Otaniemessä. Tänä vuonna piti alkujaan olla valmista. Reikä 7 km syvyyteen. 2 kilometrissä kai ollaan. Taitaa viivästyä koko hanke niin paljon, ettei laajemmasta käytöstä voida päättää pitkään aikaan. Loviisassa olisi lämpöä tyrkyllä.
Komppaan Rane2:sta. Vihreät ovat erityisen penseitä ydinvoiman suhteen. Ajavat nyt Vantaan energian irtautumista Fennovoimasta.
Helsinki vihreine arvoineen on hiilipäästöineen Suomen suurin. Helsingin hiilivoiman käyttö voitaisiin supistaa lähes olemattomiin ottamalla kaukolämpö Loviisan ydinvoimalasta, josta jätelämpö johdetaan nyt mereen. Ei ole ilmastonmuutoksen pelkokerroin vielä ylittänyt ydinvoiman pelkokerrointa, vaikka ilmastonmuutos ja hiilivoima tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä.
Edellisessä viestissäni olisi pitänyt ilmaista tarkemmin, mitä tarkoitin hiilinielun heikkenemisellä.
Nythän metsien kasvu lisääntyy n. 1 miljoonaa mottia/a. Jos puun käyttö lisääntyy muutamassa vuodessa 15 miljoonaa mottia/a niin silloin hiilen sitoutuminen metsiin heikkenee. Käsittääkseni hakkuut ja puuston luonnollinen poistuma ei ylitä vuotuista kasvua lisääntyvistä hakkuista huolimatta, joten miten ihmeessä tämä asiantuntijaraati on päätynyt päätelmään, ettäbmetsien hiilivarasto pienenee.
Viimeisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu ilmastopanelin tuotoksista. Olivat päätyneet mm. siihen, että hakkuiden suunniteltu lisäys pienentää lyhyellä tähtäimellä hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.
Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää. Ehkä se on sitä korkeampaa matematiikkaa.
En mitenkään, kun en halkoja myy. Jos myisin esim. niin, että teen kaadon ja pilkkomisen, niin hankintatyön arvo olisi viime vuotisen takasan mukaan 26.50 €/m3. Eli jos myisin 100 kiintoa halkoina hintaan 10000 €, voisin vähentää myyntihinnasta 2650 €. Lisäksi myös muut kulut sekä metsävähennyksen (max 4410€).