Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Löysin viimeisen Metsätalouden harjoittajan veroilmoituksen täyttöoppaan 2C. Katso sivu viisi taulukko, rivi: halot ja klapit. Ellei siitä selviä, niin ehkä pitäisi huolestua.
Hiilensidontatavoitteet eivät ainakaan tällä hetkellä vaikuta mitenkään metsänomistajiin. Koko jutustelu on hedelmätöntä ylätason vääntämistä. Puuta saa myydä ja aukkoja hakkuuttaa vapaasti, kun vain huolehtii uudistamisesta. Koirat haukkuu ja puukaravaani kulkee.
Mainitsin aiemmin, että klapien ja halkojen hankintatyön arvo on n. 27 €/m3. Siis hakatun puun kiintoa kohden.
En maininnut tarkkaa arvoa, kun se vaihtelee vuosittain. Jauhiaisen metsäverokirjasta 2017 sivulta 62 selviää 2016 verotuksessa käytettävät arvot. Halkojen ja klapien valmistuksen osalta 26.5€/m3.
Vuoden 2016 verottajan lähettämää opasta ei löytynyt, mutta vuoden 2015 oppaassa em hankintatyön arvo on 26.26 €/m3.
Muitakin arvoja voi käyttää ja ne voidaan jopa hyväksyä, jos esittää luotettava selvityksen verottajalle. Esim. jos valmistaa pieniä tikkuja vaikka tulitikkutehtaalle, niin ehkä voisi saada suurenkin hankintatyön arvon hyväksytettyä.
Tolopaisen kannattaa tutustua mainitsemiinsa taulukoihin huolella. Jos on vaikeuksia lukemisessa tai luetun ymmärtämisessä, kannattaa soittaa verottajan edustajalle.
Se hyvä puoli verotettavan taitamattomuudessa on, että useinmiten siitä hyötyy verottaja eli loppupelissä me.
Verotuksesta pysyy hyvin kärryillä, kun tilaa metsälehden. Saa vuosittaisen vero-oppaan. Lehden hinnan voi vähentää verotuksessa.
Klapeina voi metsänomistaja myydä hankitapuitaan klapeina tai halkoina niin, ettei häntä veroteta hankintatyöstä (n 27 €/m3), muuta kuin yli 125 m3 osuus. Hän saa kuitekin vähentää ko työn arvon verotuksestaan.
Minulla oli viimevuonna hankita- ym kuluja, muttei tuloja ollenkaan. Verottaja kiitti muutaman satasen palautuksella.
Jätkän kysymyksen osalta totean, että pystyhinta tulee kysymykseen, kun klapiyrittäjä ostaa puut pystyy. Vähentää sitten puun hinnan ja muut kulunsa (mm. korjuu) klapien myyntituloistaan ja maksaa lopusta pääomatulojen verot.
Hankitahinnalla ei ole klapiyrittäjälle käyttöä. Käsite hankintahinta on käytössä vain, kun metsänomistaja myy puut ulkopuoliselle hankintakaupalla. Jos metsänomistaja tekee klapeja hankintana, ei hän voi itseltään puita ostaa.
Harrastelijan tapaukseen pieni täsmennys: työn verottomuus koskee vain puun hankintaa 125 m3 osalta. Klapien teon osalta työ verotetaan myyntivoiton verotuksessa.
Jos on riittävästi metsävähennyspohjaa, niin metsävähennys = 0.6*(kaikkien tulojen summa – hankintatyön arvo).
Eli ellei kysyjä ole tehnyt hankintatyötä ja on oikeutettu maksimi metsävähennykseen, on se n. 2700 €. Eli saa ennakkovero takaisin ja vielä hieman lisää.
Maatalouspuolen tutkimusurahoitus ajettiin jo vuosia sitten alas. Metsäpuolakin on jo supistettu paljon, mutta vielä on perattavaa.