Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsäntutkija tuottavat mielestäni laadukasta tutkimustietoa. Tämä ei kuitenkaan ole ydinkysymys. Perusongelma on ollut tutkimurahoituksen määrä suhteessa saatavaan lisäarvoon. Alkutuotannon (maa- ja metsätalous) puolella satsattiin aiemmin huomattavasti enemmän tutkimukseen kuin alkutuotteiden jalostuksen tutkimiseen. Kuvaavaa oli, että puuta myytiin n. 2 miljardilla per vuosi ja metsätutkimuksen henkilökuntaa oli n. 1000. Eli suhteutettuna puun myyntiin tutkimuskulut olivat 5 – 10 %. Huippu teknologiayrityksissähän liikutaan tällä tasolla. Alkutuotannossa ei mitään järkeä.
Märkäpesurin (esim. venturipesuri) toimivuutta on hyvin vaikea arvioida näköhavainnoin. Pesurin jälkeen ilman suhteellinen kosteus on lähes 100 %. Kun tällainen ilma johdetaan viileämpään ulkoilmaan, syntyy näkyvää vesihöyryä, jonka jotkut tulkitsevat hiukkaspäästöksi.
Olenpa joskus tämmöistenkin vimpottimien toimivuutta mittaillut.
Metsätalouden tappioita ei vähennetä palkka- tai eläketuloista. Jos tappioita ei voida vähentää muista pääomatuloista lasketaan tappiosta alijäämähyvitys, joka sitten vähennetään esim eläkkeiden veroista. Ellei näinkään saada tappiota vähennettyä, vahvistetaan tappio, jonka voi myöhemmin vähetää, jos tuloja on.
Naapurin hankintatukkipinossa ainakin oli 2.6 m. koivutukki. Ostajan lappu tukkipinossa ja värimerkki tukissa. Eli ostettu oli.
Eipä minun tavoitteena tietenkään ole lanseerata ulkomaisia koneketjuja tänne. Olen nykymenoon tyytyväinen. Tilanne tietysti muuttuu, jos laajemmin hurahdetaan näihin yksikköhinnoiltaan kalliisiin traktorihössötyksiin.
Nimim. Ei kiirettä on oikeilla jäljillä. Lakkojen hinta on laskenut thaipoimijoiden johdosta. Ovat ahkeria ja viihtyvät pitkät päivät metsissä.
Joku ulkomainen firma kohta hoksaa perustaa koneketjuja Suomeen puunkorjuuseen, joissa on kuskeina thaimaalaiset. Saavat suomalaiset kinastella keskenään Jovainin ja Laurin johdolla traktorivetoisista korjuusysteemeistä. Kokkejahan jo koulutetaan Suomeen Flippiineillä. Mikseipä siis metsäkoneiden puikkoihinkin.
Näinhän se on, kuten Jätkä sanoo. Moottorin kalleinta ainetta on käyttösavu. Sen karkaaminen tulee hintoihinsa.
Jos autossa on 100 kW:n moottori, on normaalin henkilöauton nopeuden oltava vähintään 200 km/h, jotta täysi teho olisi käytössä.
Polttoaineen energiasisältö on suunnilleen 11 kWh/l. Hyödyksi siitä saadaan n kolmasosa, joten 100 kW:n teholla kone haukkaa reilut 30 litraa tunnissa. Eli polttomoottorin kulut saa kertoa kolmella, jos nopeus on 200 km/h. Sähköauton kulutuksessa on otettava huomioon akun lataus- ja purkaushäviöt (arviolta 20 %). Sähköauton kulut/km pitää jakaa 1.6:lla (nopeus 200 km/h, akku- ja lataushäviöt 20 %).
Molempien kuluihin tulee lisätä mahdollisten rikosseuraamusten kulut.
Sähköautossa on järkeä, jos sähkö on halpaa tuontisähköä, tuotetaan ydin- tai vesivoimalla.
Autokäytössä akun lataus- ja purkaushäviöt ovat n. 20 %. Lisäksi auton sisätilan lämmitys haukkaa arviolta keskimäärin 15 %. Eli hyödyksi tulee n 2/3 -osaa.
Arvioisin Suomen sähköntuotannon hyötysuhteen olevan 70 siirto- ja lauhdehäviöineen (ydinvoiman lauhdehäviöitä ei ole mukana). Näillä oletuksilla sähköauton hyötysude on 46 %. Dieselautolla lienee n. 33 %. Sisätila lämpiää hukkalämmöllä. Eipä niin suuri ero, että sähköautoilua kannattaisi hirveästi hypettää.
Tilanne muuttuisi sähkön osalta selvästi paremmaksi, jos esim Loviisan jätelämpöä voitaisiin käyttää pääkaupunkiseudun kaukolämpöön. Alkaisi sähköautoilukin muuttua vaaleanvihreästä tummemmaksi. Tämä ei kuitenkaan olisi Vihreiden nykyarvojen mukaista.
Talvella pelkällä akulla liikkuva auto hyytyy äkkiä. Polttomoottorigeneraattori todennäköisesti lisäisi tällöin matkaa enemmän kuin em 160 km. Pelkkä akku riittää Suomen talvessa vain lyhyisiin reissuihin ilman pilkkihaalareita.