Etusivu › Keskustelut › MaalaisSeppo › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 3,685)
1 2 3 … 294 295 296 … 367 368 369
  • MaalaisSeppo 25.11.2017, 16:52

    Ylehän sai juuri langettavan päätöksen hirvistä, joita muka Neuvostoliitto käytti sotaratsuina. Muu hirviuutisointi samaa tasoa.

    MaalaisSeppo 24.11.2017, 09:37

    Periaatteessa tässä asiassa on kysymys takautuvasta lainsäädöstä, joka ei ole länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan hyväksyttävää. Koko homma pitäisi aloittaa alusta ja katsoa vain eteenpäin.

    Eräs vaikeus on se, että suurimmassa osassa maita ei ole selvillä metsien kasvu. Näin tuijotetaan vain menneitä hakkuita. Laskentaa pitäisi muuttaa niin, että luotettavan laskennan perusteella metsien kasvun ja hakkuiden erotus hyväksytään. Tämä kannustaisi lisäämään puuston kasvua.

    MaalaisSeppo 24.11.2017, 07:46

    Ilmeisesti kylvömännyt maistuvat huonosti hirville. Taitaa johtua siitä, että parempaakin on tarjolla. Ellei olisi, alkaisivatko kylvömännytkin kelpaamaan nälkäkuoleman sijasta?

    MaalaisSeppo 17.11.2017, 21:10

    Kyllä se kuusikonkin aukkohakkuun jälkeen maanmuokkaus ainakin lyhyellä tähtäimellä lisää maaperän hiilipäästöjä. Pääosa tiheän kuusikon maaperän hiilestä on karikkeessa, joka lahoaa hitaasti puston ollessa pystyssä. Aukon muokkauksen jälkeen uutta kariketta ei synny ja hiilipäästö lisääntyy, kunnes pintakasvillisuus lisääntyy.

    Arvioisin, että pintakasvillisuuden juuriston lisääntyminen alkaa vähitellen lisäämään maaperän hiiltä. Jalostettujen taimien ansiosta aukon hiilensidonta ylittää pian päästöt ja loppupeleissä aukko puineen puiden käyttö huomioiden on hiilensidonnan kannalta parempi kuin hakkaamaton metsä.

    MaalaisSeppo 16.11.2017, 22:46

    Maalaisjärjellä ajatellen maaperän muokkaaminen heikentää pintakasvillisuuden hiilensidontaa, koska osa pintakasvillisuudesta lakastuu. Maan lämpötilan nousu kiihdyttää kuolleen kasvillisuuden lahoamista ja hiilidioksidipäästöjä. Näin ainakin lyhyellä tähtäimellä.

    Ainakin kivennäismaalla muokatun aukon istutetut taimet kasvavat paljon nopeammin kuin muokkaamattomaan maahan istutetut, joten uskoakseni muokattu maa + siinä kasvava puusto sitoo hiiltä paremmin kuin muokkaamaton.

    Epävarmuutta tällaisessa tutkimuksessa on melkoisesti. Eipä mm löydy sellaisia koekohteita aukosta päätekypsään metsään, joissa olisi käytetty nykyisiä jalostettuja taimia.

    MaalaisSeppo 11.11.2017, 08:37

    Suomen metsätalous ei tee velkaa. Joka vuosi tilillä on enemmän puuta. Tili kasvaa korkoa n 1 %, mikä on kohtuullinen näiden miinuskorkojen aikana.

    MaalaisSeppo 10.11.2017, 18:31

    Joka vuosi tulee uutta vanhaa metsää.

     

     

     

     

     

    MaalaisSeppo 9.11.2017, 17:39

    Vihreiden ja yleensäkin Suomen metsien käytön kritisoijien suuntaan kannattaa ennenkaikkea korostaa, että Suomi on metsien käytössä hyvin vastuullinen, ellei vastuullisin maa. Jos muutkin maat olisivat Suomen linjoilla, niin hiilen sidonnan ongelmat olisivat jo puoleksi ratkaistu. Turha vastuullisinta maata on kurmuuttaa. Oman puhtaan pesän likaaminen tietysti joitakin viehättää. Painostus kannattaa kohdistaa vähemmän valistuneisiin maihin.

    Mitä tulee metsäteollisuuden tuotteiden lyhytikäisyyteen, niin sitä korttia on turha käyttää metsän käytön kritisointiin. Ei metsäpäässä päätetä ko asiasta.

    MaalaisSeppo 8.11.2017, 07:18

    Ns pallekyntöä suosittelen etenkin vetiseen peltoon. Istutus palteen päälle.

    MaalaisSeppo 6.11.2017, 14:04

    Kyllä Puukin mainitsemaa männyn istuttamista tehtiin omt hiesu/hietamaalle 80 – ja 90-luvullakin. Itsellänikin on ko kuvioita Hiilensidonnan kannalta voi olla hyväkin. Kasvu on huimaa.

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 3,685)
1 2 3 … 294 295 296 … 367 368 369