Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tolopaisen linjoilla. Itselläni ei ole ajokalustoa (eikä tule), joten 100 kuution ajo + m-sahan bensat maksaa 600 €. Lisäksi muut saha ja varustekulut. Myös kilomerit, mutta ajelisin metsään tai jonnekin muualle joka tapauksessa. Palkinto tulee vasta seuraavassa, koneellisessa harvennuksessa. Vertailu naapurin koneella harvennettuun pastaan lisää kummasti motivaatiota.
Jovainille tiedoksi, että puut ajoi urakoitsija metsätraktorilla, jolla hän urakoi sulan maan aikaan peltohommia. Eli jossain määrin tällainenkin yhdistelmä pelittää.
Verotus voi perustua vain virkavastuulla tuotettuun tietoon. Tätä ei metsään.fi palvelu täytä.
Sama se on entisellä pinta-ala-verolla. Siinä käytetty metsän maapohjan luokittelu ei täytä nykyisiä tarkkuusvaatimuksia. Jos otettaisiin käyttöön, johtaisi loputtomiin valituskierteisiin. Taitaisi kaatua perustulakiin.
Ainoa, järkevä ja riittävän tasapuolinen on myyntivoiton verotus.
Eipä ole järeän puun tarvitsijat ilmoitelleet itsestään. Vaikea myydä, jos ostajista ei kuulu mitään.
Tämänkin ketjun yhteydessä on tullut esiin, että metsätalouden osalle ollaan sälyttämässä turhan kulutuksen ja muun taloudellisen toiminnan kestävyysvajetta. Metsätalous sinälläänhän on kestävää ainakin hiilen osalta ja kattaa osan muidenkin toimijoiden kestävyysvajeesta.
Metsäalan toimijoiden pitäisi terävämmin tuoda esiin, että kyllä me oman vajeemme hoidamme ja suuren osan myös muiden sekä kysyä mitenkä muut aikovat osansa hoitaa.
Järeydestä en tiedä, mutta puuta metsissä on enemmän kuin yli 100 vuoteen. Vielä kuitenkin sopii lisää ja lisäähän tulee. Vuosi vuodelta puuta on metsissä enemmän kuin yli 100 vuoteen.
Onko puiden järeys jotenkin oleellista? Eiköhän järeänkin puun määrä lisäänny koko ajan.
Tästäkin aiheesta keskustellaan mustavalkoisesti. Tämä dosenttiporukka näkee lausunnossaan metsän nykytilaisena (kasvu 105 Mm3/a, noussut 20 vuodessa n. 40 %) ja on sen perusteella arvioinut, ettei metsien lisähakkuut ole kestäviä. Metsiä omistavat tahot (kuten minä) ovat kyllä valmiita nostamaan puun tuotantoa vaikka tasolle 150 Mm3/a, jos suurimmalle osalle lisäkasvun puista on myös markkinoita. Dosenttiporukka tietysti ottaisi ko lisäkasvun mielellään vastaan, mutta metsänomistajat empivät, koska eivät luota että lisäkasvua voidaan hyödyntää äänekkään dosenttiporukan vaikutuksen takia. Epäillään, että metsänomistajille vastataan, että mitäs kiihdytitte puiden kasvua; myydä ette kuitenkaan niitä saa.
Suodattimen ilmareikien vapaa pinta-ala on hyvin pieni. Voi olla samaa luokkaa kuin kaasarin kurkku.
On otettava huomioon, että suodattimen tukkeutuessa ilman paine ja tiheys kaasarin kurkussa alenee, eli virtausnopeuden on noustava, ellei haluta tehon laskevan. Kun nopeus nousee, nousee kaasarin kurkun painehäviö nopeuden toiseen potenssiin. Eli suodattimen painehäviön kasvu hukkaa sahan tehoa sekä suodattimessa että kaasarissa.
Jo verraten yksinkertaisten fysiikan perusteiden ymmärtäminen auttaa tässäkin tapauksessa. Ilmanputsari kannattaa puhdistaa ainakin joskus. Itse teen sen ehkä liian harvoin.
Suodattimien läpi virtaavan ilman liikuttamiseen vaadittava teho on helppo laskea = paine-ero*tilavuusvirta/hyötysuhde. Kyllä se moottorinkin suodatin jostakin tehonsa nappaa. Kun suodatin likaantuu, painehäviö kasvaa ja terään menevä teho alenee.
Suodattimien painehäviöön vaikuttaa merkittävimmin pienet, suodatinmateriaaliin tunkeutuvat hiukkaset. Karkea sahanpuru ei niinkään, voi jopa rajoittaa pienemmän pölyn pääsyä suodattimen pintaan.
Ehkä tässä ketjussa on liikaa keskitytty päivystävien dosenttien lausumaan, joka kuitenkaan ei johda mihinkään, johtuen mm sen poliittisista kytkennöistä. Koirat haukkuu mutta puukaravaanit kulkevat kiihtyvään tahtiin metsistä tehtaisiin.
Omatoimiset metsänomistajat, kuten minä, varautuvat ilmastonmuutokseen luonnostaan. Tyypillisestihän he kasvattavat metsiään keskimääräistä tiheämpinä. Tämä vähentää ainakin tuulituhoja. Lisäksi sitoo ja varastoi hiiltä tehokkaasti päätehakkuuseen asti.
Sitolkalle tiedoksi, että metsien muuttuminen taimikoiksi on mahdotonta, jos vuotuisesta kasvusta jää 20 – 30 % käyttämättä. Voit itse vaikka kokella omassa metsässäsi. Hakkaat muutaman vuoden kasvua vähemmän ja mittaat onko puustosi lisääntynyt vai vähentynyt.
Myös metsänomistajien puita koskee vahva perustuslain suoja. Eipähän sitä aivan helposti ohiteta dosenttien lausumilla. Puunsa saa myydä nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa koska lystää.
Lausumalla ei ole muuta kuin kunnallispoliittista arvoa. Kohottaa Helsingin Vihreiden itsearvoa ja äänestysintoa.