Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsien hiilitaseeseen vaikuttaa monta muuttujaa. Puusilmäiset dosentit ovat tarkastelleet julkilausumassaan lähinnä hakkuiden lisäämisen vaikutuksia. Metsien kasvun kiihdyttäminen on jätetty pois keinovalikoimasta. Hakkuiden lisääminen ja kasvun kiihdyttäminen kulkevat käsi kädessä. Ellei hakkuita lisätä (rahaa metsänomistajille), niin eipä ole järkeä kiihdyttää puuston kasvua esim tasolle 150 miljoonaa mottia/a, mikä on mahdollista.
Päyvystävien dosenttien kannanotolla on pelkästään poliittista arvoa. Tieteellinen merkitys on olematon, kun tärkein elementti, eli mahdollisuudet lisätä puuston kasvua on jätetty pois. Ehkä allekirjoittaneet eivät ymmärrä siitä mitään.
Metsänomistajat ovat tosiaan paljon vartijana ja metsänomistajissa on potentiaali myös lisätä vartiointiaan. Siis kiihdyttää metsiensä kasvua. Ei kuitenkaan niin, etteivät hyötyisi siitä mitään.
Ei paljon inspiroi panostaa metsänhoitoon, jos päivystävä dosentti vain kiittää kauniisti ja esittää samalla, että eipä työn hedelmiä tule korjata.
Hakkuusäästöjä kertyy kai eniten yksityismetsiin. ”Päivystävät proffat ym” esittävät, että metsien hakkuusäästöä ei tulisi hyödyntää nykyistä enempää.
Rinnastaisin yksityismetsät pankkitileihin, joihin kertyvistä varoista nostetaan vuosittain noin 2/3 -osaa. Tätä varojen noston lisäämistä pyritään estämään. Eli metsänomistajien oikeutta nostaa varojaan.
Teokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa olisi rajoittaa kaikkien kansalaisten oikeutta nostaa varojaan pankista. N. 5 % pakkosäästö vähentäisi turhaa kulutusta niin pajon, että päästötavoite saavutetaan.
En oikein ymmärrä Visakallion ajatuksia. Mitenkä verottaja palkitsee niitä, jotka eivät myy puuta? Palkitseeko verottaja jotenkin käsittämättömällä tavalla yrittäjiä, jotka tekevät välillä tappiota.
Kemeraa käytin aiemman, kevyemmän tukibyrokratian aikana. Uskon, että niissä hommissani tuoto/panos oli kohdallaan sekä yhteiskunnan, että minun kannalta.
Nykyään byrokratia on lisääntynyt siinä määrin, että Kemeran kannattavuus on varmaan heikompaa, joissakin tapauksissa voi mennä miinuksen puolelle etenkin yhteiskunnan osalta. Vaikea sanoa, kun en ole nykymenoon perehtynyt.
Tukien turhuutta perustellaan usein sillä, että ilman niitäkin ainakin jotkut toimivat, kuten ilman tukia. Tyypillisimmin tätä tukien vähättelyä tapahtuu omaishoidon alueella.
Laskeskelin, että säästin peltoheittojen metsityksellä (4.5 ha) selvästi enemmän yhteiskunnalle tulevia Durban sopimuksen kustannuksia (n. 1500- 2000 €/ha) kuin sain metsityksestä + terveyslannoituksesta tukea. Voi olla, että olisin tehnyt homman ilman tukiakin, kun en ennen hommaan ryhtymistä tiennyt mihin ryhdyin. Nykyjärjellä todennäköisesti en. Nyt on jokatapauksessa peltoheitoilla hyvin kasvava kuusikko. Loppujen lopuksi järkevää minun ja yhteiskunnan (veronmaksajat) kannalta. Aikanaan verottajakin saa ko. alueiden puun myynnistä paremman tilin kuin peltoheitoista muutoin. Silkkaa säästöä ja tuloa yhteiskunnalle.
Peruslähtökohtahan erilaisilla talouselämän ja joissakin tapauksissa myös kansalaisten tuilla on poliitikkojen pyrkimys vaikuttaa tukien kohteen toimintaan. Tämä tehdään esim niin, että kohderyhmältä kerätään ensin veroja, joista pieni osa palautetaan samasta kohderyhmästä niille, jotka toimivat, kuten halutaan.
Minusta ko. toimintamalli on ok. niin kauan, kun se on demokraattisesti saatu aikaan. Itsekin olen ko. tukia käyttänyt. Pääosa on mennyt peltojen metsitykseen ja terveyslannoitukseen. Minusta on ollut myös yhteiskunnan kannalta järkevää mm. kasvihuoneilmiön torjunnassa. Metsäpinta-alani kasvattaminen säästää myös yhteiskunnalle tulevia Durban-sopimuksen kustannuksia.
Valtion tienkäyttöön liittyvät maksut kerätään periaatteessa tien käytön mukaan mm autoveron ja polttoaineveron muodossa. Uskoisin, että etelän moottoriteillä tuotto suhteessa tiekustannuksiin on selvästi korkeampi kuin susirajan takana.
Siis syrjäkulmalaiset eivät kustanna etelän teitä, vaan pikemminkin päinvastoin (vrt siltarumpupolitiikka). Tilanne voi olla toinen, jos kansalainen käyttääkin merkittävästi yksityisteitä. Tällöin hänen autoiluveroistaan suurempi osa kuin muilla valuu mm. yleisiin teihin.
Täytyy ottaa huomioon, missä talossarjassa metsänomistajat ovat kyvyiltään. Korkeintaan neljännessä divsioonassa. Tulos ei paha, kun otetaan huomioon kiinteistöjen arvonnousu.
Harva taloudesta mitään ymmärtämätön on päässyt niin hyvään taloudelliseen tulokseen kuin metsänomistajat.