Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,991 - 3,000 (kaikkiaan 3,684)
  • MaalaisSeppo

    Ms 200:sta meni eka kerran kytkinjouset n 4 vuotta sitten. Vaihdatin huollossa ja samalla vetorissan. Viime talvena taas. Ostin uuden 201:n ja vaihdoin itse vanhaan uudet jouset + rissan. Helppo homma. Vanha saha on varasahana. Ennen ei sellaista ollutkaan, mistä tuli joskus keskeytyksiä.

    MaalaisSeppo

    Kumpa vihreätkin saisi ymmärtämään, että parasta ilmastopolitiikkaa olisi kiihdyttää uusiutuvien luonnonvarojen kasvua ja niiden käyttöä. Uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon (puu) lisäämisessä ei ole järkeä, jos edes osaa lisätuotosta ei voi käyttää. Vihreiden kanta haittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa eli kääntyy tarkoitustaan vastaan.

    Populisteille ei näköjään järkipuhe mene kaaliin.

    MaalaisSeppo

    Hakkuussa saa tuloja vain puun myynnistä. Paljaan maan arvolla ei ole merkitystä. Puukauppatuloista saadusta tuloista voidaan sijoittaa vain verojen jälkeen jäljelle jäävä osuus. Siis, jos metsän puuston arvokasvu on 2 %, ei puustoa kannata hakata, jos rahojen sijoituskohteen tuotto on alle 3 %.

    MaalaisSeppo

    Mihin perustuu Visakallon käsitys siitä, että eläkerahastoja on vain yksityisellä puolella. Minusta Keva ja Ver ovat julkisen puolen toimijoita.

    MaalaisSeppo

    Reiman esimerkki leimikon arvokasvu maapohjan kanssa on siis 2%. Pelkän puuston arvokasvu on siis yli 2%. Vain puuston myyntihinta voidaan sijoittaa ellei myös maapohjaa myydä. Ei siis kannata leimikkoa hakkuuttaa, jos rahat on tarkoitus sijoittaa 2 % tuottavaan kohteeseen.

    Verotus pitää ottaa myös huomioon. Eli arvokasvu ilman veroja ja verot huomioiden.

    MaalaisSeppo

    Julkisen puolen eläkkeet hoitaa Keva, jonka sijoitkset olivat vuoden vaihteessa 49 miljardia €. Visakalliolla ehkä vanhaa tietoa.

    MaalaisSeppo

    Reiman mukaan maapohjalla on siis kaksi arvoa markkina-arvo ja puuntuotannollinen arvo. Puuntuotannollinen arvo ehkä kuvaisi sitä, kuinka hyvin ko maapohja kykenee tuottamaan puuta. Jos siis pelkän päätehakkuukelpoisen puuston arvokasvun (maapohjaa ei mukana) ero Reiman kaavaan verrattuna on huomattavasti suurempi kuin Reiman kaavalla, olisi ilmeistä, että maan tuottokyky on vajaakäytössä ja metsän uudistamiseen kannattaa ryhtyä.

    Eli oikeastaan kannattaa laskea maapohjan arvo mukana ja ilman. Valistunut metsänomistaja kylläkin voi puuston kasvusta ja maapohjan ominaisuuksista päätellä mahdollinen puuntuottokyvyn vajaakäyttö.

    MaalaisSeppo

    Maapohjan arvo on tietysti vaikea määrittää. Tilan osto- ja myyntivaiheessa ehkä tulee määritettyä.

    Jos maapohjan arvo lähtee reippaaseen nousuun, niin ilmeisesti Reima myy puuta kiireesti, ennenkuin ko kaavan mukaan laskettu arvokasvu hiipuu.

    Itse en ota maapohjan arvoa mukaan, ellen ole maapohjaa myymässä. Puuston arvokasvun kylläkin.å

    MaalaisSeppo

    Kun myy pelkkää puuta, jättäisin tekijän c pois. Kun harkitsee myyntiä maapohjineen, niin sitten c mukaan. Tietysti on otettava huomioon myös maapohjan arvon kehittyminen.

    MaalaisSeppo

    Suomen suurimman talousongelman on aihettanut Valtion holtiton velkaantuminen. Velkarahalla on pidetty yllä kulutusta ja kustannuksia tasolla, jota emme omin voimavaroin ansaitse. Kustannustason nousu liian suureksi kykyihimme verrattuna on rapauttanut viennin kilpailukykyä.

    Ellei velkarahaa olisi pumpattu ylenmäärin talouden rattaisiin, palkka- ja muukin kustannustasomme olisi selvästi alhaisempi. Eläkeläisten tulotaso suhteessa palkkoihin olisi parempi, eikä taitetusta eläkeindeksistä tarvitsisi marmattaa.

Esillä 10 vastausta, 2,991 - 3,000 (kaikkiaan 3,684)