Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Uusimmat perinteiset pumppuvoimalaitokset ovat osoittautuneet kannattamattomiksi. Varmaankin syynä on lyhyet käyntijaksot. Tuulivoimakin ym tuetut sähkön tuotantotavat ovat sotkeneet markkinat. Ehkä pumppulaitoksen ja perinteisen vesivoimalan yhdistelmä olisi kannattavampi.
Varapyörä on hyvä pitää autossa. Usein, kun vien auton huoltoon, otan polkupyörän takakonttiin. Sillä sitten ajen asoille. Töihinkin muutaman kerran.
Millähän konstilla tuki rajattaisiin kotimaisille toimijoille? Ei onnistu, ellei erota EU:sta.
Eikös nykyisetkin tuulimyllyt ole pieniä paikallisia tuottajia? Nekin tulevat jo riittävän kalliiksi. Kiitos ei enää pieniä paikallisia tuettuja toimijoita.
Markkinaehtoisesti toimien astuu kuvaan suuruuden ekonomia, tällöin ei verorahoja tarvitse haaskata.
Tuulivoimatuki edellyttää, että mylly tekee sähköä valtakunnan verkkoon. Periaatteessa tuulimylly voisi pyörittää suoraan pumppua, joka pumppaisi vettä vesivoimalan alajuoksulta yläjuoksulle ja ko. vesi käytettäisiin säätövoimana, jollon sähköstä saataisiin parempi hinta. Nykyiset tukiehdot estävät ko. käytännön.
Hirvikanta pidetään suunnilleen vakiona metsästyksellä. Siispä niiden ruokailu pitäisi ohjata harmittomiin paikkoihin eli kuusien istusaloille. Siellä on alkuvaiheessa turha perata esim. luontaisia mäntyjä pois. Myös pajua yms. voisi jättää hirville.
Kuka hullu rakentaisi tuulivoimaa markkinaehtoisesti. Ainoastaan pitkien siirtoyhteyksien päässä tilapäiskäytössä ehkä löisi leiville. Kesällä kylläkin aurinkovoima on mökkikäytössä edullisempi.
Yhteiskuntien tuella rakennettu tuulivoima estää kohta kaiken uuden markkinaehtoisen sähköntuotannon. Esim kaukolämmön tuotantoon kytketystä sähköntuotannosta ollaan luopumassa kannattamattomana. Tämä tuotantomuotohan on ollut esillä Suomen Cleantech tuotteena. Ei enää kannata edes Suomessa.
Uudet ydinvoimalatkin voivat osoittautua kannattamattomiksi. Olkiluoto 3 ehkä lyö leiville, jos alkuperäinen hinta pitää.
Kaantosuustaajana olen käyttänyt vaijeritaljaa ja nylon liinoja. Pitkä vaijeri on painava. Nylon liina ei katketessaan sivalla takaisin.
Kiilat on hommaamatta, mutta täytyypä hankkia. Kaatosuuntaaja on paikallaan, jos käyttöä on säännöllisesti.
Parempi velaksi elävän on viedä sähköä kuin tuoda.
Vai hajautettu tuotanto. Tämä on ja tulee olemaan toteutumaton klisee. Ei tarvitse katsoa kuin sähkön tuontia, joka lähestyy 5000 MW muutaman tuontikohdan kautta. On siis hyvin keskittynyttä. Jos tuonti hajautettaisiin vaikka 100 tuontipisteeseen (a’ 50 MW), niin vaatisi melkoiset investoinnit sekä Suomessa että rajojen toisella puolen. Hintaa sähkölle tulisi siis reilusti lisää.
Sama tilanne on kotimaisessa tuotannossa. Hajautus tarkoittaa että tehoyksikön hinta nousee.
Olkiluotohan tehdään Suomen osalta yksityisellä rahalla. Riskinä on, että valtiokin joutuu rahoittajaksi. Nimittäin Ranska.