Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Suurimmat syylliset ovat 90-luvun lopun ja sen jälkeiset hallitukset. 90-luvulla lähti nousukausi, joka johti luonnollisesti kustannustason- ja elintason nousuun. Tätä olisi pitänyt hallitusten hillitä lyhentämällä reippaasti valtion velkaa.
2008-talouden romahdukseen tullessa kansa oli oppinut ansaitsemaansa kokeampaan elintasoon eli kustannustasoon. Tällöin lanseerattiin käsite saavutettu etu. Tätä saavutettua etua (kustannustasoa) on siitä lähtien pidetty yllä velkarahalla eikä loppua näy ennenkuin velkojat laittavat hanat kiinni.
Yhdellä ihmisellä voi olla monta elinkeinoa. Esim palkkatyö + metsä. Ei väheksytä pienten metsätilojen omistajia.
Aurinkoenergiaa saa tietysti harrastaa vaikka kuinka paljon, jos sen verotuki ei ole tuotettua energiayksikköä kohden suurempi kuin metsäenergialla.
Komppaan edellistä. Meillä on jo käytössä aurikoenergian talteenottosysteemi eli metsät. Keskitytään siihen.
Hiilivoimaan palatakseni, sen aihettamia sivukustannuksia (kuolemat, sairaudet yms) ei kohdisteta sen kontolle. Jos näin tehtäisiin, voisi Helsingin Vihreidenkin mieli muuttua.
Ydinvoima tietysti tulee kalliiksi siellä, missä se mossahtaa. Hiilivoima taas tulee kalliiksi joka puolella, mutta sen haittojen kustannukset, jotka ovat tuotettua energiayksikköä kohden moninkertaiset ydinvoimaan verrattuna (kuolemantapaukset, syöpä, keuhkosairaudet ja ilmaston lämpeneminen) jakaantuvat tasaisemmin ympäri maapalloa, joten ne eivät pomppaa yksittäisinä tapauksina julkisuuteen, kuten harvalukuiset ydinvoimaonnettomuudet.
Aurinkoenergalla tuotettava metaani on Suomessa haihattelua. Järkevintä on tuottaa sitä siellä, missä aurinko paistaa kunnolla ympäri vuoden eli esim Saharassa ja siirtää näin saatu polttoaine tänne pohjan perukoille tankkereilla. Kyllä yksi haihattelu näin pienelle valtiolle riittää eli tuulivoima. Järkevintä on keskittää tuulivoimankin tuotanto tuulisempiin maihin ja siirtää sähköä tänne. Näinhän jo tehdäänkin. Ruotsin kautta tulee niin halpaa sähköä, ettei Suomen tuulivoimalla päästä lähellekkään.
Kansainvälistä työnjakoa kannattaa käyttää. Kaikkea ei kannata tehdä itse (vrt. Valco kuvaputkitehdas sekoilu)
Rahastahan kaikki on kiinni. Aurinkosähköllä voitaisiin tuottaa biometaania riittävästi, jos siirtyisimme Pohjoiskorean tyyppiseen systeemiin. Siellä valtio pitää kansan köyhyydessä ja hassaa rahat mn. ydinaseisiin. Täällä voitaisiin paukut pistää aurinkoenergiaan ja etenkin aurinkosähkön avulla tuotettavaan metaaniin. Näin voitaisiin kesän aurinkoenergiaa käyttää myös talvella. Avoimessa taloudessa tämä ei onnistu, koska maksajat häippäsevät muihin maihin.
Meriveden kyky sitoa hiilidioksidia riippuu mm veden lämpötilasta. Merien lämpötila on nousussa, joten hiilidioksin siirtyminen meriin heikkenee. Toisaalta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu hieman helpottaa tilannetta. Ratkaisevaa kuitenkin on kykeneekö merien ekosysteemi sitomaan veden hiilidioksidin edelleen johonkin kiinteään olomuotoon (esim korallit).
On kuitenkin selvää, etteivät meret voi estää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Edellytyksenä olisi merien lämpötilan aleneminen, joka ei ole näköpiirissä.
Auringon ydinenergian vapautuminen perustuu fuusioon, jolloin ei synny pitkäikäisiä radioaktiivisisia aineita kuten ydinvoimaloiden fissiossa.
On kuitenkin selvää, että nykymuotoinenkin ydinvoimatekniikka on riskittömämpää kuin fossiilienergia.
Alkuperäinen kysymyshän oli miten varaudumme ilmastomuutokseen. Vaikkei siihen uskoisikaan, niin järkevän kannattaa siihen varautua, jos siihen varautumisesta ei ole haittaa, vaikkei ilmastonmuutosta tulisikaan.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on kuusien istutus kuiville maille marginaalista. Oleellisinta on hyödyntää rehevien maiden kasvupotentiaali täysimääräisesti.
Lehtipuusekoituksen merkityksen arviointi perustuu vanhoihin tutkimuksiin. En ole niihin paremmin perehtynyt, mutta ilmeisesti kysymyksessä ovat olleet enemmän tai vähemmän luontaisesti syntyneet metsät. Istutuskuusikoissa lehtipuustosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kuusikon kasvattaminen useiden puusukupolvien ajan samalla paikalla voi tietysti johtaa kasvun taantumiseen (huom maannousema), jolloin eräänlainen vuoroviljely voi olla paikallaan. Tällä vuosisadalla ei tällä ehdi olemaan juurikaan vaikutusta. Kuusia vaan kaikkiin hyväkasvuisiin paikkoihin kasvamaan. Näin minä olen menetellyt jo pitkään.
Kuusien oksistoon pidättyy tosiaan osa sateesta, joka haihtuu sateen jälkeen suoraan ilmaan. Mutta kun sadanta lisääntyy, lisääntyy myös maahan tulevan veden määrä.