Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Talkoilla ei ainakaan suuremmin kunnan tai valtion hommia kannata tehdä. Joku tolkku kuitenkin pitää olla yliorganisoinnissa. Ei n. 15 m2 lätäkön veden poistamiseen tarvita viittä ukkoa ja neljää konetta/autoa. Suurimmalta osin kai olivat ulkipuolisia urakoitsijoita jotka tietysti tulivat mielellään paikalle kunnan piikkiin. Tukityöllistetyt eivät isompia koneita käyttele.
Julkinen ja yksitynen työkulttuuri poikkeaa huomattavasti. Tästä tuli mieleeni tapaus, kun tein jäähdytystarvelaskelmia lähi-itään. Rakennukseen tuli äänityskoppeja, joissa oli laitteet kahdelle äänittäjälle. No mitoitettiin kahden henkilön mukaan. Jouduttiin mitoittamaan viidelle, kun kopeissa oli myös kaksi työnjohtajaa ja yksi ylityönjohtaja.
Suomen julkisen puolen tilanne ei kyllä ole niin paha kuin edellä, mutta tilaisuuden (nousukauden) tullen pyrkii kehityksessään samaan suuntaan.
Ei se pelkkä yhden henkilö ole monestikkaan ratkaisevaa. Oleellista on montako henkilöä tarvitaan homman hoitamiseen.
Seurasin juuri jäätyneen lumen postoa kadulta, johon oli syntynyt suuri lammikko lumen estäessä veden juoksun ainkin parin viikon ajan.
Paikalle tuli neljä erilaista konetta ja vähintään viisi ukkoa. Kunta kai oli tehnyt tilauksen. Jos tien hoito olisi ykstyisen vastuulla, paikalle olisi tarvittu yksi mies ja traktorikaivuri. Yksityisessä hoidossa ei kylläkään olisi syntynyt koko lammikkoa.
Julkisella puolella teknisissä töissä tämä ylorganisointi on yleistä. Tyypillisesti yksi tekee ja kaksi seuraa katseella.
Kauhea ja hedelmätön marmatus opettajien ”lomista”. Käsittääkseni ennenmuinoin opettajilla oli vuosipalkka, ja sitten päätettiin jaksottaa palkan maksu tasaisesti ympäri vuoden. Tämähän tulee yhteiskunnalle halvemmaksi. Jos maksettaisiin sama vuosipalkka kuin nyt, mutta vain 10 kk:lle jaksotettuna (vuosiloma), niin opettajat tetysti olisivat lopun kortistossa ja saisivat ansiosidonnaista n. 1.5 kk. Eli vuosiansio nousisi.
Kaikki puolueet ovat suunnilleen yhtä syyllisiä Suomen heikkoon jamaan. Ehkä Persut ovat myönteinen poikkeus. Tämäkin siitä syystä, etteivät ole olleet aiemmin hallituksessa. Eivät ole siis ehtineet sotkea asioita yhtä paljon kuin muut.
EU -alueelta tulevalle puulle ei tällaista veroa voi lätkäistä. Venäjän puulle kyllä, mutta kauppapaperit ehkä tekisivät mutkan jossakin EU -maassa.
Taitaapi Helsingin kiintestönomistajille päätyvä asuntotuki olla suurempi kuin keskustavaltaisten kuntien valtion tuki yhteensä.
Rinnastaisin Suomen tilanteen seuraavaan esimerkkiin:
Hyvinvoiva perhe vanhemmat (molemmat töissä) ja kaksi lasta. Velaton talo hyvällä paikalla isän nimissä. Matkustelevat, lapsilla kalliit harrastukset ja hyvät viikkorahat. Isä jää työttömäksi. Neuvottelevat tilanteesta ja enemmistö päättää, ettei mistään tingitä. No isä kiinnittää talon ja ottaa velkaa. Näin mennään 10 vuotta ja sinä aikana lapset aikuistuvat, lähtevät pois, mutta eivät oikein pärjää omillaan. Isä kuolee ja perilliset odottavat perintöä. Pankki viekin kaiken. Saavutettu etu koitui turmioksi.
Suurimmat syylliset ovat 90-luvun lopun ja sen jälkeiset hallitukset. 90-luvulla lähti nousukausi, joka johti luonnollisesti kustannustason- ja elintason nousuun. Tätä olisi pitänyt hallitusten hillitä lyhentämällä reippaasti valtion velkaa.
2008-talouden romahdukseen tullessa kansa oli oppinut ansaitsemaansa kokeampaan elintasoon eli kustannustasoon. Tällöin lanseerattiin käsite saavutettu etu. Tätä saavutettua etua (kustannustasoa) on siitä lähtien pidetty yllä velkarahalla eikä loppua näy ennenkuin velkojat laittavat hanat kiinni.
Yhdellä ihmisellä voi olla monta elinkeinoa. Esim palkkatyö + metsä. Ei väheksytä pienten metsätilojen omistajia.
Aurinkoenergiaa saa tietysti harrastaa vaikka kuinka paljon, jos sen verotuki ei ole tuotettua energiayksikköä kohden suurempi kuin metsäenergialla.