Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
nimim. abietiksen ajatusketjun päässä on puuhun sidottujen metsänomistajien maaorjuus.
Näinhän se menee, kuten Gla sanoi. Moni kuitenkin ajattelee, että jättämällä istutus pois, voisi istutuskustannusten verran sijoittaa johonkin muuhun, mutta ei huomaa, että istutuskulun voi vähentää verotuksessa, mutta muuta ”sijoitusta” ei. Molempien tulot ovat kuitenkin luonnollisesti verotettavaa tuloa. Poikkeuksenaa on sijoitus osuuskuntiin (Lähinnä Metsä Group), joista saatu pinehköt tulot ovat lievemmin verotettua.
Jos aikoo luonnontaimista saada istutettujen puiden kirittäjiä, niin luonnontaimethan pitäisi olla jo olemassa ennen istutusta. Poikkeuksena voi olla koivu kirittäjänä, jota syntyy muokattuun maahan usein liikaakin. Koivusta ei liene kuitenkaan hyötyä pohjoisessa.
Itse pohdiskelen, kannattaisiko koivikon päätehakkuun jälkeen hyödyntää alle syntynyttä, kasvuisaa, mutta hieman epätasaista kuusitaimikkoa niin, että istuttaa alueelle n. 800 koivua/ha, jotka kasvaisivat suunnilleen samaa tahtia kuusien kanssa. Ajattelin kokeilla niin, että istutus olisi muokkaamattomaan maahan. Kuusentaimikko pitäisi samalla tasata ja harventaa. Ideana on säilyttää ko. maisema koivikkona.
Myyrät ja muut pieneläjät ovat taas käynnistäneet vilkkaan keskustelun. Tutkimustietoakin ko. aiheisiin tuntuu olevan runsaasti ja lisää kai on tulossa. Lisäksi runsaasti lukijakunnan omia havaintoja.
No toivottavasti jatkossa ko. tutkimusaiheet vähenevät ja keskitytään olennaisiin aiheisiin. Tutkimusrahoitus aiheisiin, kuten :”Jäätyneen oksan putoamisen vaikutus kalojen sukupuolielämää” voi olla tiukassa.
Anton edellä todisti, että kettukannan vahvistuminen vahvistaa myös riekkokantaa. Itse uskon, että asia on toisinpäin: riekkokannan vahvistuminen lisää kettujen ravinnon saantia ja edelleen kettukantaa.
Jos Antonin teoria pitäisi paikkansa, kannattaisi lisätä jäätelön syöntiä, jos halutaan lämmin kesä.
Jessen käsitys tuli selväksi. Eli yhdistykset ja muut järjestöt toimikoot vain jäsenmaksujen varassa. Pitäsikö lisätä tässäkin säätelyä, kuten MHY tarjouskilpailurajoituksissa? Muutenhan ei mitään tapahdu. Jessehän voisi lähteä ajamaan näitä juttuja Persujen avituksella tai kansalaisaloitteen kautta.
Itse olen eräässä yhdistyksessä, joka sijoitustuotot käytetään pääosin ydistyksen toimialaan liittyviin koulutus- yms. stipendeihin. Muu toiminta pyörii jäsenmaksujen ja koulutustuottojen varassa. Jäsenmaksu on hyvin pieni. Minusta ko. toimintamalli on hyvä.
Jessen mielestä ehkä ei. Voihan olla, että Jessenkin mielestä rajoitus pitäisikin koskea vain MTK:ta, jolloin mahdollinen laki voitaisiin kohdistaa vain MTK:n ja sen jäsenjärjestöihin (myös MHY:t) sekä yhdistää siihen puukaupan tarjouskilpailurajoitukset. Ennustan kuitenkin tällaisen laille huonoa menestystä.
Vastasihan se Jesse vihdoin ja viimein. Eli hänen ratkaisunsa olisi valtakirjakaupan kieltäminen MHY:ltä. Muille kai se sallittaisiin. Siinäpä sitä on oikeusoppineille pähkäiltävää. Kansalaisaloite?
Odottelen edelleen Jessen esitystä tämän ongelman ratkaisuun.
Muuten Tornator harjoittaa myös valtakirjatyyppistä puukauppaa. Tämä on ilmeisesti myös erittäin tuomittavaa joidenkin mielestä. Mitenkähän tämäkin voitaisiin ratkaista?
Jessen kannattaisi vähäksi aikaa rauhoittua ja pohtia perusteellisesti vastausta kysymykseeni koskien MHY-sopimuskuvion ratkaisua. Kovasti hän ko. kuviota kritisoi, mutta ratkaisuehdotusta ei kuulu.
MHY:n palveluita ei tietenkään kannata käyttää jos on aikaa puljata itse esim. harvennuskauppojen järjestelyissä. Työssäkäyvillä on harvoin luppoaikaa päivisin. Nyt minulla alkaa olla eläkepäivien alettua.
Olisikohan Jessen pahimmat höyryt jo lauhtuneet, jolloin hän voisi miettiä kritiikin suoltamisen lomassa, miten hänen mielestään tämä ”ongelma” tulisi ratkaista.
Ise voisin hyvinkin käyttää MHY:tä seuraavalla shapluunalla:
– MHY pyytää valtakirjani perusteella tarjoukset alueella toimivilta firmoilta esim. 5 ha:n harvennushakkuusta. Tarjousten saannin jälkeen MHY tekee vertailulaskelman eri tarjouksista sekä oman korjuupalveluehdotuksensa. Käymme yhdessä homman läpi ja sen jälkeen minä päätän miten edetää. Tähän ei kenelläkään pitäisi olla nokan koputtamista. Minulla on vapaa sopimuoikeus tehdä puillani mitä lystään.