Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
En edelleenkään ymmärrä mikä tässä mättää. Onko tosiaan niin, että valtakirjakauppa on sallittu vain MHY:lle? Kyllä kai metsänomistaja voi antaa valtakirjan metsäfirmoillekin (vaikka Tornator) tai naapurille. Metsäfirmathan välittävät paljon puuta myös toisilleen eivätkä kysy siihen mitään lupaa puun myyjiltä.
Mitenkähän tämä MHY:n valtakirjakauppa sitten voitaisiin estää? Suomessa kun on vapaa sopimusmahdollisuus. Pitäisikö säätelyä lisätä?
On tietysti hyvä, että epäkohtia tuodaan esiin, jotta puun myyjä tietää varautua mahdollisiin välistävetoihin.
Nyt en oikein ymmärrä mehtäukon viimeisintä viestiä. Miten niin MHY:n laistaminen asiakkaan vaatimista kilpailevista tarjouksista olisi jotenkin tuomittavampaa kuin esim. metsäpalveluyrittäjien vastaava toiminta. Voihan metsänomistaja tehdä vastaavan kilpailuttamissopimuksen myös metsäpalveluyrittäjän kanssa, joka ehkä sitten toimiikin vastoin sopimusta. Jos MHY tai yritys toimii sopimuksen vastaisesti pitää siihen tietysti metsänomistajan reagoida.
Isot yrityksethän ovat juuri tuomittu kartelleista. Onkohan niillä vieläkään puhtaita jauhoja pusseissa?
Ei nyt aleta parjaamaan tutkijaparkoja. Ylseisestihän tunnettua on, että tutkimuksen hyötysuhde on samaa luokkaa kuin hehkulampun. Hyötykäyttöön tulee tuloksista n. 5 %. Mutta kuitenkin, jotta tämä 5 % saadaan aikaan on myös tehtävä 95 % muuta.
Harva tutkija siis pääsee kokemaan onnistumisen tuomaa hyvänolontunnetta. Suurin osa saa jatkuvasti kokea ainakin jossain määrin epäonnistuvansa.
Pellonmetsityksessä voi olla ongelmana mm boorin ja muiden hivenaineiden puute. Itselläni ilmeni peltokuusissa jonkin verran monilatvaisuutta, vaikka kasvu olikin n. 70 cm/vuosi. Ravinneanalyysi osoitti mm. boorin ja etenkin magnesiumin puutetta. Lannoitin pellot toissakesän alussa Yaran rakeisella boorilannoitteella. Kemera tuetkin sain. Hyvin näyttävät kasvavan.
Nykyään ko. lannoitetta ei ole valitettavasti enää markkinoilla. Nestemäistä Bortak-liuosta kyllä myydään, mutta se ei vastaa koostumukseltaan aikaisempaa, joka oli mielestäni parempaa.
Kun vertaa kuusi- ja koivutukin hintaa, niin onneksi on koivuja kaadettu ja kaadetaan edelleen maahan mätänemään. Jos ei olisi kaadettu, niin koivutukin hinta olisi vieläkin surkeampi.
Eikös ko. 10 pykälä koske vain pienialaisia lehtolaikkuja ja mm. lehtokorpia. Suurempi lehto ei liene vaadi lupaa. Peni laikku kai on säästettävä.
Säästöpuiksihan voi valita myös pystylahopuita. Jos lahoamisen varmistaa kaulaamalla jo esim. 15 vuotta ennen hakkuuta, niin ei kai siihen ole mitään estettä. Eikös PEFC-ohje koske hakkuussa tehtävää säästöpuiden valintaa? Eipä sitä 15 vuoden kuluttua voi päätellä, onko puu kaulattu ennen vai jälkeen uuden PEFC-ohjetta.
Ihmettelen Jessen logiikkaa. Minun järkeni sanoo, että kun abortit ja ehkäisy minimoidaan, niin syntyvyys lisääntyy Suomessa ja maahanmuuttotarvekin vähenee eikä suinkaan lisäänny. Jessen logiikan mukaan pitäsi syntyvyyttä Suomessa siis vähentää, että myös maahanmuutto vähenisi.
Siinäpä olisi pelastus tähän velkaongelmaankin. Ehkäisy ja abortit minimiin, niin tulevan sukupolven velka/nenä pysyisi kohtuullisempana. Kaikki kristillisiä äänestämään.
Ison haavan latvus on laajalla alueella. 10 kpl isoa haapaa hehtaarilla vie pinta-alasta helposti noin 7 %. Vastaava määrä leppiä noin 1 %. Rahan päälle ymmärtävä valitsee lepät. Itse taidan olla vähän tyhmä, kun valitsen haavat. Täytynee sentään kaulata ne, etteivät enää lisää turpoa.