Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoinen ajatus. Ostetaan metsäpalsta vapaaehtoisesti velkarahalla ja sitten on pakko myydä puuta kesällä niin, että tulee syviä uria, jotka laskevat metsän arvoa. Kehenkähän tämä valituvirsi kohdistuu?
Ympäristön kannalta parasta olisi lämmittää Pääkaupunkiseutu Loviisan ydinvoimalan Suomenlahteen pumpattavalla hukkalämmöllä.
Tämä on vihreiden arvomaailman vastaista. Siispä kivihiili.
Naapuripalsta on noiden sadan joukossa. Riskinä on, että ko. kohteessa majailevat tikat, liito-oravat ja muut eläväiset aiheuttavat harmeja meikäläiselle. Toisaalta rauhoitus vähentäisi meikäläisen palstan tuulituhoriskiä.
Harvemmin ulkoilmassa on enemmän kosteutta kuin sisäilmassa. Itse olen vanhaa koulukuntaa, jolle opetettiin, että rakennukset pidetään alipaineisina, jottei sisäilman kosteus pääse pilaamaan seinärakenteita.
Käytännössä rakennuksia ei ole mahdollisia pitää jatkuvasti yli- tai alipaineina, kun esim tuulee reppaasti. Jos yrittää, voi ulko-ovien avaus olla vaikeaa.
Pakkokonstit ovat mahdollisia vasta, kun demarit pääsevät valtaan.
Nyt mennään nykykonstein. Eli nostetaan hieman puun hintaa.
Kahden viikon toimituaika ei koske talvihakkuita.
Voihan jäsemaksun maksaa rahallakin. Korkokin on hyvä. Näin minä olen tehnyt. Myynyt puut muille ja hintaerolla maksanut jäsenyyden. Groupille olen myynyt vain pienen hankintapuuerän.
Metsiin on sitoutunut hiiltä jo kymmeniä vuosia poistumaa enemmän. Tämä voi edelleen jatkua kymmeniä vuosia, ellei pidempään, kun metsät uudistetaan nopeammin kasvavilla jalostetuilla taimilla ja pidetään muutoinkin hyvässä kasvussa. Helppoa kuin heinänteko.
Energiapuusavotoita olen harrastanut. Karsittua rankaa 70 – 150 mottia vuodessa. Paikallinen yrittäjä ajaa puut.
Eihän siitä paljoa jää viivan alle, mutta seuraavassa pystyyn myydyssä harvennuksessa saa paremman tilin. Sohvalla makoilusta tienaa vähemmän.
Eihän mitään hiilidioksidimittauksia tarvita. Metsien puuston määrä mitataan säännöllisesti. Siitähän jo selviää mitä metsiin on hiiltä sitoutunut.
Metsien hiilitaseen määrittämiseen ei tarvita edes tietoa poistuneesta puumäärästä. Miksiköhän tämä on tehty näin vaikeaksi?
Suot ovat eri juttu. Olettaisin, että soihin sitoutuu hiiltä enemmän, kuin niistä turpeen mukana kulkeutuu pois. Toisaalta soista vapautuu muita kasvihuonekaasuja, joiden määrää tutkitaan. Ehkä lopputulemana voi olla, että turpeen nosto onkin hyvä juttu, jos suo turpeen noston jälkeen metsitetään esim hieskoivulla. Tämä tietoa eivät ympäristöjärjestöt (ja poliitikot) ottaisi luonnollisestikaan kuuleviin korviinsa.