Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos jovainille selventävästä vastauksesta. Lisäselvennyksiä en enää kaipaa. Jatkakaa te, jotka ette vielä ole kärryillä.
Jotta pysyy kärryillä tässä ketjussa pitää ilmeisesti pystyä vähintään ymmärtämään väitöskirjatasoista tekstiä. Ehkä jopa tuottamaan.
Yksinkertaisempaa olisi, jos jovain tai vaara vihdoin esittäisivät selkokielellä, miten tämä korruptio oikein pelittää. Kuka lahjoo ja ketä.
Väitöskirjatason henkilöillä on kylläkin usein vaikeuksia esittää asiat niin, että siitä saa tolkkua maalaisjärjelläkin.
Kovalla maallakin tien pohja on syytä nostaa esim tien vierusmaalla. Samalla syntyy ojia tarpeellisiin paikkoihin. Itselläni on metsätietä kovalla maalla ilman mitään ojia. Hyvin on kestänyt ainakin 40 v. Ylänköpaikoilla menettelee näin, mutta jos jostain pääsee vettä virtaamaan tiealueelle, niin ojat ovat paikallaan kovillakin mailla.
Itselläni harkinnassa kovalle pohjalle, jolloin ojia tai rumpuja ei juurikaan tarvitse alustava hinta-arvio on kaivurityö 9 €/m ja murske sama. Lisäksi alv.
Ettekö te ymmärrä? Kysymyksessä on niin kehittynyt korruptio, ettei kukaan pysty tunnistamaan korruptioon syyllistyviä. Eivät edes korruption osapuolet.
Koska korruptio on tässä tapauksessa vaikea tunnistaa, voi Jovainin siihen tarjoamat lääkkeet olla täysin väärät. Ilmiötä pitäisi verrata sairauden hoitoon. Tauti pitää tunnistaa täsmällisesti, ettei lääkitys vain pahenna tilannetta.
Lämpöpummppusydemien toteutusta sisäyksiköiden osalta ei oikeastaan valvota mitenkään. Jos rakennuslupavaiheessa esittäisi esim toimistorakennukseen ilmasta ilmaan lämpöpumppusysteemiä, niin asioista perillä oleva rakennustarkastaja tuskin hyväksyisi järjestelmää ilman perusteellista selvitystä sisämelutasosta. Veikkaan, ettei ilmasta ilmaan lämpöpumppujärjestelmä täytä läheskään LVI laitteiden melutasovaatimuksia, etenkään, jos järjestelmä mitoitetaan niin, että sen teho riittää kovallakin pakkasella.
Mitähän tarkoitetaan lämpöpumppujen alimitoituksella? Lämpöpumppu on kallis vekotin, joten sitä ei yleensä kannata mitoittaa niin, että sen teho riittäisi kovimmallakin pakkasella. Tulee halvemmaksi käyttää täydentäviä lämmitysmuotoja. Poliittisesta ohjauksesta ei ole siis kysymys, vaan järjen käytöstä.
Etenkin ilmalämpöpumpun tapauksessa ei ole järkevää pyrkiä kattamaan sillä lämmön tarve kovimmalla pakkasella jolloin se haukkaa suunnilleen saman tehon kuin suora sähkölämmitys.
Tuli mieleen näistä ilmalämpöpumpuista melu. Kuinkahan pajon niitä käyttävät tuulivoimaloiden melusta valittavat?
Ilmalämpöpumpun testituloksia löytyy netistä. Ilmlämpöpumppujen lämpöteho on suurimmillaan ulkolämpötilan ollessa – 5.. -10 C. Lämpötilan laskiessa lämpöteho lähestyy pumpun sähkötehoa. Käytännössä -30 C ulkolämpötilassa pumpun lämpöteho on sama kuin sähköteho. Eli vastaa suoraa sähkölämmitystä.
Ilmalämpöpumpun ottoteho alenee ulkolämpötilan laskiessa. Mutta vielä voimakkaammin alenee sen antama lämpöteho. Jos mitataan vain ottotehoa, voi syntyä jätkän esittämä käsitys pumpun käyttöominaisuuksien paranemisesta ulkolämpötilan laskiessa.
Kustannussyistä ilmalämpöpumppua ei kannata mitoittaa niin, että sen teho riittäisi kovillakin pakkasilla, jolloin se toimii kuten suora sähkölämmitys. Sähköpatterit tulevat halvemmiksi ja ovat kestävämpiä.
Minä olen tähän asti uskonut termodynamiikan kursseista saamaani opetukseen kylmäkoneista, eli mitä suuremmalla lämpötilaerolla toimitaan, niin sitä enemmän tehoa tarvitaan yhden energiayksikön siirtoon. Jätkä oli todistamassa päinvastaista ilmiötä. Tämä on todella mullistavaa. Jos ilmiö on tosi, se antaa mahdollisuuden kehittää ikiliikkuja. Vilpittömät onnittelut mullistavasta havainnosta.
Oikeudenmukaista olisi, jos sähkön siirtohinta perustuisi tilaustehoon (pääsulake) ja tilaustehon mukaiseen huipun käyttöaikaan. Nykyisillä sähkön mittaustavoilla olisi kai helppo toteuttaa.