Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kirveellä tekee pilkettä yhtä nopeasti kuin edullisella hydraulihalkojalla. Pilkekoneen (katkoo ja halkoo) vuokraamista olen harkinnut. Melko edullista, mutta kun huomattava osa puista on niin järeää, ettei mene koneesta läpi. Pilkkominen on kuitenkin vain osa työstä. Vähintään sama aika menee pinoamiseen ja varastointiin.
Puukuski valikoi pilttopuikseni järeämpiä, vähäoksaisia lehtipuupöllejä. Tuo paluukuormassa pihaan. Halkeavat helposti kirveellä ja syntyy siistiä, vähäroskaista tavaraa.
En usko, että ainakaan karsitun energiapuun hinta merkittävästi laskee.
Alkukesä on ollut kylmä, eli energiapuutakin on kulunut hieman normaalia enemmän. Osa karsitusta rankapuusta siirtynee kuitupuuksi koska kuidun hinta on hyvä.
Omat energiapuuni haettiin eilen. Pari viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Pientä hankintaa voisi askaroida ensi talvena. Ehkä osan voisi tehdä kuitupuuksi.
Omien polttopuiden suhteen tavoitteena on 3-vuoden varasto. Täyttynee parissa viikossa. N 9 kiintoa kirvellä pilkottuna muiden askareiden lomassa. Niistä 3 on kyllä vanhoja. Vielä yksi kiinto olisi pilkottava.
Tolopainen synkistelee. Energiahan on halpenemassa. Talouskasvu on kylläkin päättynyt jo 2008. Samassa vaiheessa lähti sähkön kulutus laskuun. Eli sähkön kulutus korreloi hyvin talouskasvuun. Jos kasvu käynnistyy, nousee sähkön kulutuskin ja hinta. Hinta pienellä viipeellä, koska kasvun käynnistymisen vaatima investointivaihe ei kuluta paljoa sähköä.
Sähköstä voi olla pitkään ylitarjontaa. Voi olla, ettei SSAB:n hiilivapaan teräksen tuotantosuunnitelma toteudu lähitulevaisuudessa. Pohjois-Ruotsista pukannee vielä pikään halpaa sähköä Suomeen.
Tolopaisen linjoilla. Voidaan karkeasti arvioida, että Valtio ottaa velkaa 3% kansantuotteeseen suhteutettuna ja sillä saadaan aikaan 1% kansantuotteen kasvu, joka menee Valtion velan korkoihin. Tämä systeemi ei voi kauaa enää jatkua. Suunnitemataloutemme on tulossa tiensä päähän.
Yksi konstihan lisätä kotimaista kulutusta on kysellä, mitä rahoja pankkeihin talletetaan. Nostaa kynnystä tallettaa rahojaan pankkeihin ja näin kulutusta.
Olisi mielenkiintoista tietää, miksi pankit ajoivat tiekunnat yritystilien piiriin ja paljonko Suomeen syntyi näin uusia ”yrityksiä”. Melkoinen nousu yritysten määrässä ja näin kai Suomi saatiin vähäksi aikaan näennäiseen nousuun.
Tiekunnat joutuivat pankkien takia hommaamaan y-tunnukset. Nyt verottaja muistaa vuosittain verotuspäätöksellään, ettei ole verotettavaa tuloa. Turhaa paperinpyöritystä tämäkin.
En usko, että kotimarkkinoilla olisi kilpailupuutteen vuoksi ”löysyyttä”. Nyt pääpaino kilpailupaineesta tulee asiakkailta. Pankit voisivat tietysti tulla mukaan enemmän ja erotella omalla toiminnallaan jyvät akanoista. Jotkut yritykset poistuisivat näin markkinoilta pankkien toiminnan kautta. Pienyritysten koko voisi näin kasvaa. Mahdollisesti kilpailu asiakkaista vähenisi ja hinta nousisi. Kyllä pankit vaativat, että rahoituksen saaminen edellyttää yrityksen tulorahoitukselle merkittävää kasvua.
Toki pieniä yrityksiä toimii myös vientialalla ja toivottavasti enenevässä määrin. Mutta, kuten edellä totesin pääpaino on kotimarkkinoilla. Ja tällaisissa kyselyissä painopiste eli kotimarkkinoiden suuri osuus ratkaisee tuloksen.
Pienet 1-4-hengen yritykset toimivat pääosin kotimarkkinoilla, jotka eivät juurikaan kasva, kun Valtio vähentää ulkomaisen rahan pumppaamista järjestelmään. Jos pankit helpottaisivat rahoitustaan pienille kotimarkkinayrityksille, kiristyisi ko yritysten keskinäinen kilpailu eli konkurssit lisääntyisivät ja pankkien rahoitusriskit.
Kotimarkkinoilla ei tästä suosta nousta, joten hyvä, että edes pankit ovat tiukkana. Matkailuala on poikkeus, joten sen rahoituksen lisääminen pankkien taholta voisi olla järkevää.
Paljon helpottuisivat sähkönsiirron ongelmat, jos etelän vetelät tuottaisivat itse suuremman osan sähköstään. Nythän tuotanto siellä vähenee ja kulutus kasvaa.
Helenkin on pykännyt tuulivoimaloita Kristiinankaupungin lähelle. Siirtomaaherrat tutkailevat Pohjanlahden rannikoita.