Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jotkut eivät tajua, että metsänomistuksen tulonmuodostus koostuu kahdesta osasta; puun myyntitulosta ja metsätilan arvon muutoksesta.
Ihmettelen, jos osakesijoittajat valittaisivat, ettei hommaa kannata, kun osinkotuotot ovat liian pienet, vaikka samaan aikaan osakkeiden arvo on kohonnut reippaasti.
Itse olen metsäni ostanut ja olen uudistamisesta huolehtinut. Lisäksi metsittänyt peltoheittoja. Näin metsätilani arvo on kasvanut selvästi panoksia enenemmän.
Jätkän mielestä kai olen pahasti harhapolulla. Odotan häneltä viisaita neuvoja esim miten hän menettelee omissa metsissään, jos niitä on. Itse en rappeutumisen tien valintaa suosittele kenellekään. Kannattaa mieluummin vaikka myydä tilansa ajoissa.
Empä ole onneksi ainoa, jolla on heikko käsityskyky. Kyllä mm metsäyhtiöt huolehtivat aukkohakkun jälkeen uudistamiskuluista, eivätkä marmata ettei kannata.
Käsittääkseni metsänsä perineille uudistaminen on yhtä kallista kuin metsänsä ostaneillekin. Jos metsän ostaa liian kovaan hintaan, uudistamisen välttämisellä pitkittää vain vararikkoa.
Ämpärikonsti voi olla hyvä, kun taimet löytyvät helposti. Pitkässä heinikossa pitkävartinen viikate on hyvä. Varren päällä kääntelee heinää ja taimen löydyttyä sipaisee henät nurin. Ei tarvitse montaa välinettä kannella.
Omilla peltoheitoilla on istutusta edeltävänä syksynä tehty pallekyntö. Keväälä heinän alettua kasvaa kattava ruiskutus roundupilla ja varoajan jälkeen kesäkkuussa istutus kuuselle. Silti sai jo syksyllä tehdä heinäystä. Seuraavina kolmena kesänä ja syksynä piisasi polkemista ja niittoa aivan tarpeeksi. Nyt onkin tiheää ja kasvuisaa kuusikkoa.
Kokemuseni mukaan rehevällä maalla on syytä tehdä heinäys kaksi kertaa vuodessa. Muutoin osa taimista hukkuu ja osan kasvu hidastuu.
Ei minua ainakaan ole kukaan neuvonut myöhästyttämään taimikoiden hoitoa KEMERoiden takia. Omin nokkineni olen tähän asti raivaillut ja tehnyt hankintana kuitu- ja energiapuuta ja sitten hakenut MHY:n kautta KEMERAt, jos alue on siihen sopinut.
Nyt tilanne on muuttunut niin byrokraattisesti, että KEMERA:n suhteen taitaa aika olla minulta ohi.
KEMERAa kovasti parjataan siitä, että se on johtanut taimikoiden hoidon viivästymiseen. Itse en siihen usko. Saamattomien ja taitamattomien metsänomistajien osuushan kasvaa koko ajan. On hyvä perustella pankolla makoilua ajatuksella, että ootellaan, kunnes saadaan Kemerat. Taitaisivat ootella ilman Kemeraakin, mutta nyt voi tehdä sen hyvällä omallatunnolla.
Ei kai energiapuuharvennuksesta ole yleensä haittaa. Yleensä ottaen sillä yritetään usein pelastaa mitä pelastettavissa on. Itsekin olen sitä harrastanut hankintana. Kyseiseisillä alueilla olen kyllä taimikkovaiheessa huolehtinut perkauksesta, mutta jättänyt taimikot sen rehevyydestä johtuen hieman ylitiheäksi. Energiapuuharvennus on sitten ollut aikaistettu ensiharvennus hankintana. Hyvältä näyttävät mm. Näin käsitellyt liian rehevälle maalle istutetut männiköt. Energiapuuharvennuksen jälkeen tulee myöhäitetty ensiharvennus pystykaupalla. Kertymä n 80 kiintia/ha. Osa tukkia. On huomattava, että energipuusta saa hankintana lähes saman kuin kuidusts, eikä tarvitse miettiä puun laatua ja lajia.
Yksi pieni myrskytuho oli n. 15 v sitten. Myrskyä ennustettiin ja otin kiireesti vakuutuksen. Seuraavana päivänä kaatui puita. Oma arvio riitti, kun tuho oli pieni. Korvaus vastasi vuoden vakuutusmaksua.
Peltoon istutetusta kuusentaimikosta olen viimeaikoina vedellyt pajukkoa nurin. Ajatuksena on raivata vain kuusia haittaavat pajut. Muut saavat haihduttaa vettä, kun maa on paikoitellen märkää. Nyt kuuset ovat 2 – 6 m pitkiä. Pian pajut jäävät alakynteen. Kaadettu pajuryönä toiminee hyvänä lannoitteena.
Eiköhän äänestys uusita pikavauhtia.