Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
En oikein ymmärrä Jätkän logiikkaa. Hänen viestistään saa käsityksen, että metänsä ostaneen ei kannata aukkohakkun jälkeen huolehtia uudistamiskuluista, mutta perineen kannattaisi. Jokin tässä mättää.
Mistä on tullut käsitys, että KEMER-työt ovat kannattamattomia? Eihän se nyt niin ole. Kannattavuus ilman tukia lienee heikko tai epävarma, mutta tuskin täysin olematon.
Kannattamatonta työtä lienee esim. sellainen, jossa kakai kaveria tekee kaivuu hommia. Toinen ensin kaivaa kuopan ja toinen täyttää saman ja taas uudestaan.
Yritystuet ovat n. 22 % yhteisöverojen tuotosta. Taitaapi metsätalouden tuet olla pienemmät. Miksi metsätalouden suhteellisesti ottaen pienemmät tuet ovat joidenkin hampaissa? Ilmeisesti pienyrittäjien pienet tuet herättävät suurempaa intohimoa kuin suuryritysten suuret tuet.
Joissakin tapauksissa on tosiaan ollut vanhoja erityisssopimuksia, jolloin tuösuhteen jatkaminen laskee eläkettä. Näin oli esim Työterveyslaitoksella. Itselläni pienikin palkkatulo nostaa eläkettä. Vanhat käytännöt linee jo lähes historiaa.
Jätkälle tiedoksi. Nykyään pienikin palkka lisää eläkkeen määrää. Ennenmuinoin eläke lasketiin viimeisten vuosien ansioiden mukaan. Ajat muuttuvat myös tässä suhteessa. Tarkkana kannattaa olla, ettei eläke nouse rappaveroluokkaan. Viimeistään silloin hanskat naulaan.
4% korko tuntuu kovalta nykyisillä pankkikoroilla. Jos rahan tarve tulee, niin itse haen rahaa pankista 1.5 % korolla miluummin kuin metsästä 4 % korolla. No tilanne voi muuttua 20 vuodessa.
Verotus huomioiden puut kannattaa myydä, jos arvokasvu on alle 2,5 – 3 %, jos on rahan tarvetta. Muutoin pankkilaina nyt edullisempaa.
Jos puu kulkee tehtaille ja metsäteollisuuden tuotteet markkinoille häiriöittä, niin se on varmuudella myös metsänomistajien etu.
Häiriötilanteista on näyttöä, eikä niistä koitunut mitään hyvää metsänomistajille.
Maantiekuljetusten vapauttaminen kansainväliselle kilpailulle on peitelty osa KIKY-prosessia. Jos AKT-olisi lähtenyt mukaan sopimukseen tilanne voisi olla toinen.
Seuraavia portaita AKT:n vallan murentamisessa ovat Tornion ratapätkän sähköistys ja Tallinna-Helsinki-tunnelin kannattavuuden selvittäminen.
Suomen kilpailykyvyn kannalta kuljetusalan vapauttaminen on tietysti hyvä asia. Se on myös metsänomistajien etu.
Tässäkin viestiketjussa, kuten usein muissakin yhteydessä esitetään, että työajan pidennys lisää työttömyyttä. Taustalla on ajatus, että on olemassa pysyviä työpaikkoja, joiden määrä vähenee työajan pitenemisen seurauksena.
Ajatus pysyvistä työpaikosta on harhakuvitelmaa. Esim. teollisuuden tilauskanta riittää suunnilleen 4 kuukaudeksi. Siis työnantaja myy yrityksensä työpaikat eteenpäin asiakkailleen noin kolme kertaa vuodessa. Ellei tämä onnistu, niin kilometritehdas kutsuu. Toivottavaa on, että kilpailukykysopimus parantaa mahdollisuuksia myydä mm. teollisuuden työtä eteenpäin.
Tämän aamun YLE1:sessäkin tuotiin ajatus, että kilpailykykysopimuksesta on hyötyä, jos on, vasta ensi vuonna. Tämä ei pidä paikkaansa. Ensi vuoden tuotteita myydän jo nyt. Kilpailukykysopimus lisännee siis kauppoja jo tänä vuonna ensi vuoden toimituksiin.
KEMERA-farssi kyllä vähentää metsäalan työpaikkoja reippaasti kahta kautta. Jo tehtyjen hakemusten työt seisovat epäselvässä tilanteessa. Toinen syy on, että osa metsänhoitotöistä ei etene, kun odotetaan päätöstä siitä, mikä on KEMERA:n tulevaisuus. Tämä KEMERA-sotku vähentää nimenomaan yrittäjä- ja palkkametsureiden työtä. Omatoimiset metsänomistajat jatkanevat suurimmalta osin hoitohommiaan ilman KEMERAakin. Itse ajattelin syksyllä aloittaa energiapuusavotan ilman näitä KEMERA:n byrokratioita.
Jätkällä taitaa laskutaito olla hakusessa. En ymmärrä, miksi arvonlisävelvollinen metsänomistaja käyttäsi kotitalousvähennystä, vaikka se olisikin mahdollista. Nykysäännöillä metsänomistaja saa verottajalta takaisin mm. metsäpalveluyrittäjän laskuttamasta työstä (sis alv) vähintään 43.5 %. Kotitalousvähennyksen kautta vähennys olisi korkeintaan 43.2 %.