Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Metsän hoitokuluihin (kuten uudistamiskulut) käytettävien panosten vertaaminen sijoituksiin voi olla hieman hankalaa, koska verottaja kohtelee ko. kuluja eri lailla.
Uudistamiskulut saa vähentää heti verotuksessa. Osakkeiden myyntihinnan vasta myytäessä (vero maksetaan vain myyntivoitosta). Osinkotulojen ja puun myyntitulojen verotus on vertailukelpoista.
En tiedä, tarkoittiko Reima, että osakkeet tuottavat 5 %:n nettotulon, mutta oletetaan niiin ja tehdään pieni vertailulaskelma.
Ostetaan tila, joka on pelkkää aukkoa hintaan 500 €/ha ja uudistetaan männylle. Verovähennysten jälkeen on siis panostettu 1500 €/ha. Myydään tila 11 vuoden jälkeen, jolloin hankintameno-olettamus on 40 % myyntihinnasta. Tällöin tilasta tulisi saada reaalisesti 3000 €/ha, jotta sijoituksen reaalituotto olisi ollut n. 5 %/a verojen jälkeen. Voi olla vaikea saada ko. hintaa.
Näyttäsi siis siltä, että metsän uudistaminen ei ole kovin kannattavaa, mutta lyönee joten kuten leiville. Tästä syystä Valtiovaltakin on säätänyt, että metsiä ei pidä hävittää. Jos siis lähdet metsätalouden harjoittajaksi, samalla hyväksyt uudistamisehdot. Ellet hyväksy, alä edes harkitse metsätalouden harjoittamista. Ketään ei pakoteta tähän bisnekseen.
Työajan lyhentämisen vaikutuksiahan on jo kokeiltu pitkään. Työaika on lyhentynyt ja työttömyys lisääntynyt. Kun myös lauantaisin tehtiin töitä, niin eipä juuri ollut työttömiä. Tuskin olisi suurikaan riski lisätä hieman työaikaa.
Laatukoivujen kasvatuksessa riskinä ovat hirvet, ruskotäpläkärpäset ja oksikkuus. Pelkkä koivu aurinkoisella etelärinteellä, kuten minun tapauksessani edistänee ruskotäpläkärpästen invaasiota. Ajatuksenani alikasvustokuusten hyödyntämisellä on vähentää em. riskejä. Hirvituhojen varalta kuusiakin on riittävästi päätehakkuuseen asti. Veikkaisin, että laadukkaat koivuntaimet kirivät aurinkoisella etelärinteellä alikasvustokuuset kiinni parin metrin takamatkalta.
Sanotaan, että parhaat laatutyvet saadaan kuusien seassa kasvaneista koivuista. Tämä edellyttänee, että koivut eivät ole päässeet missään vaiheessa liian pitkiksi kuusiin verrattuna. Muutaman metrin etumatka on ehkä sopiva, kunnes kuuset kirivät rinnalle.
Karsiminen on hyvä konsti vähentää oksikkuutta. Puhtaassa koivikossa työ voi mennä hukkaan, jos ruskotäpläkärpäset pilaavat laadun. Tällöin karsinta on kai turhaa. Vaneritukeiksi kyllä kelpaavat karsimattomatkin puut eikä karsituista vaneritukeista kai saa paljoakaan parempaa hintaa kuin karsimattomista.
Jos tavoiteena on koivun laatukasvatus, niin metsän hoitovaihe ja uudistaminenkin on tehtävä koivun ehdoilla. Tällöin on syytä unohtaa siemensyntyiset ja vesasyntyiset koivut jo heti alussa.
Itse ajattelin hyödyntää nykyisen koivikon alle syntynyttä hyvää kuusitaimikkoa niin, että nykyiset koivut kaadetaan ja alue istutetaan koivulla niin, että suunnilleen alueella on puolet koivua ja kuusta. Kuuset ovat istutusvaiheessa koivuja suurempia, mutta istutuskoivujenhan kasvu on nykytaimilla kovaa, joten kirivät kuuset kiini ehkä n. 5 – 10 vuodessa. Kuuset varmistavat, että koivuistaa ei tule oksikkaita. Veikkaisin, että näin saadaan paras tuotto.
Mietinnässä on myös koivun laatukasvatus siinä mielessä, että kuinka järeäksi koivuja kannattaa kasvattaa.
Itselläni on n. 6 ha:n alue, jolla kasvaa pääosin luontaisesti syntynyttä koivua. Harvennettu kesällä 2009. Ikä n. 53 v. Etelärinne, jolla etenkin alaosassa on järeämpää ja karsiutunutta koivua. Mittailin lepotilassa olevista muutaman (11 kpl) koivun läpimittaa joka oli keskimäärin 31.7 cm. Ajattelin vielä toistaa mittauksen viikon päästä ja elokuussa, jotta saan paremman käsityksen kasvusta.
Lähivuosina kai pitäisi päättää, koska kannataisi tehdä päätehakkuu.
Puustovaratietoon perustuva veromalli olisi järjetön. Puut eivät kuulu kiinteistöön. Sama jos varastorakennuksen kiinteistövero määrättäisiin varastossa olevien tavaroiden perusteella.
Puuston määrähän pitäsi joka vuosi räknätä vuoden lopussa. Mahdoton tehtävä riittävällä tarkkuudella. Mitenkä meneteltäisiin vielä pystyssä olevien, mutta myytyjen puiden suhteen? Kenen vastulla olisi niistä maksettava vero? Hoh Hoijaa.
AR:n ehdoittama malli johtaa lisääntyvään byrokratiaan ja lisää hallintokustannuksia sekä lisää turhaa paperinpyöritystä myös metsänomistajille. Nykyhallituksen tavoitehan on virtaviivaistaa asioita.
KEMERA:n osalta virtaviivaistuksen sijasta monikertaistettiin byrokratia. Kyllösen aikaan alulle pantu tietulli kuvio kuuluu samaan kategoriaan. Ajatuksena lienee, että ministeriöiden virkamiehille taataan töiden lisääntyminen, jolloin virkapalkka juoksee tulevaisuudessakin. AR:n ajatukset lienee peräisin jostakin ko. virkamiesten ajatushautomosta.
Kiinteistöveroa metsiin ajoi jokunen vuosi sitten ensisijassa SDP. Ajatuksena oli, että verotetaan niitä piirejä, jotka eivät pääse veroja pakoon ulkomaille. Eli niitä, jotka muutoinkin maksavat veronsa mukisematta Suomeen.
Jotenkin tuntuisi kornilta, että edelleen haluttaisiin lisärokottaa niitä, jotka hoitavat velvoitteensa kunnolla, kun saman aikaan erilaiset puliveivarit kikkailevat mm. veroparatiiseissa veroja välttääkseen. Myös ay-liikettä lähelläolevat piireillä on erityissetuja. Koko hommanhan nimi on, että niille, jotka hoitavat velvoitteensa jotkut haluavat lisäkuormaa kunnes selkäranka taittuu tyyliin tapa talonpoika/päivä.
Panama-paljastusten jälkeen kannattaisi ko. piirien miettiä asiaa uudelleen, ettei kuse kintuille. Ehkä AR:nkin kannattaisi miettiä tavoitteitaan uudestaan.
Kiinteistövero metsille ja ilmeisesti pelloille ei voi tulla voimaan 2020, ellei Kepu sitä kannata. Ei millään ehdi muuton. Eli ei onnistu. Eli turha hermostua AR:n heitoista.
Mihinkähän tietoon Jätkän viimeisin kommentti perustuu? Tällainen näkemys joillakin on, mutta onko myös faktaa siihen, ettei taimikon hoito kannata. Perustamiskulutkin voi välttää, kun ei tee päätehakkuuta.
Aika harvassa taitaa olla tapaukset, ettei päätehakkuu/uudistaminen istuttamalla -yhdistelmä kannattaisi, kun katsoo, kuinka paljon päätehakkuitakin tehdään. Vai onko suurin osa metsänomistajista kannattavuuslaskelmien suhteen täysin pihalla?