Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä Pätkän mielestä taimikonhoito ja ensiharvennukset ovat joidenkin metsänomistajien mielestä huono sijoitus johtuen surkeasta kantohinnasta. Voihan joku näinkin ajatella, mutta on silloin täydellisesti harhapolulla. Suurimman sijoituksenhan metsänomistaja on tehnyt taimikon perustamisen yhteydessä. Ellei seuraavia hoitovaiheita tehdä ko. sijoitushan menee suurelta osin hukkaan.
Veikkaisin, että joidenkin metsänomistajien nihkeys hoitotoimenpiteiden suhteen johtuu pääosin vaikeudesta tehdä päätöksiä tai laiskuudesta. Tätä on sitten helppo perustella kannattamattomuudella.
Pellonmetsityskin on sijoitusmielessä vastaava kuin päätehakkuun jälkeinen uudistaminen. Laki vaan ei siihen velvoita. Kulut voi vähentää heti verotuksessa.
Aikaisemmin pellonmetsitys tuli edulliseksi KEMERA-tukien ansiosta. Itsekin näin tein ja nyt on huimasti kasvavia kuusentaimikoita. Heinäystä yms. hyötyliikuntaa tuli harrastettua, mutta onko se meno vai tulo? Kuntosalikin maksaa.
Yleensä maapohjaan sijoitetun pääoman tuottovaatimuksella ei kannata rasittaa puuntuoton tulosta. Eipä taida maapohjaan sijoitettu raha mihikään vähentyä vaan päinvastoin lisääntyy. Voihan tietysti pitkässä juoksussa jokin osa mennä arvottomaksi soistumisen tms. johdosta.
Puuki on oikeassa. Muussakin sijoitustoiminnassakin kulut voi vähentää verotuksessa.
Metsäpuolella jotkut kuitenkin pitävät uudistamiskuluja sijoituksena. Periaatteessa uudistamiskulutkin voi ajatella kannattavuuslaskelmissa sijoituksena, mutta vain verojen jälkeen jäävä osuus. Muuten homma sekoaa jo heti alussa. Tyypilliset sijoituksenkin tietysti saa vähentää myyntitulosta, mutta vasta myynnin jälkeen ja erotuksesta maksetaan sitten verot. Inflaatio kuitenkin pitkässä sijoitusajassa toimii tällöin verottajan eduksi.
6puun kannattaa ottaa huomioon metsänistutuksen kuluissa verotus. Verojen jälkeenhän 1600 €:n kuluista metsänomistajan nettomenot ovat korkeintaan 1120€. Minkä muun ”sijoituksen” kulut voi vähentää heti verotuksessa?
Lakkasoiden ojituksesta voisi todeta, että lakoista saatu hyöty voi olla huomattava, jolloin ojitus tulee jo pelkästään siitä syystä kannattamattomaksi. Valitettavasti metsänomistaja ei voi ko. tuloa useinkaan hyödyntää, koska lakat voi käydä poimimassa joku muu.
Pari päivää sitten uutiskynnyksen ylitti tässä aiheessa ympäristökeskuksen edustajan kommentti, jonka mukaan hakkuutähteiden poltto on päästöttömyysmielessä ok. Hänen mielestään sen sijaan elävien puiden käyttö bioenergiana aiheuttaisi päästöjä.
Ei ilmeisesti käsittänyt metsänhoidosta mitään. Metsänhoidonhan päätavoite on kasvattaa tukkipuita. Tämä edellyttää, että puustoa on harvennettava kasvatusvaiheessa, jolloin syntyy välttämättä puuta, joka on parempi vaikka polttaa kuin jätää maahan mätänemään.
Entäs sitten ns. lyhytkiestoiset energiapuumetsät nopealla kierrolla. Sitovat kaiken hiilensä ilmakehästä, joka palautuu takaisin ilmakehään, mutta ei lisää yhtään ilmakehän hiilidioksidia. Pitäisikö kohdella ainakin osittain fossiilisena energiana?
Näyttää siltä, että Valtion organisaatioon on pesiytynyt tyyppejä, jotka ideologisista syistä Valtion rahoituksella pyrkivät toimimaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta arveluttavalla tavalla.
Kovin on mustavalkoinen näkemys Ritvalla. En ainakaan yksittäisen maanviljelijän osalta puhuisi ahneudesta. Kyllä tilanne on monen kohdalla niin, että joko käytät tai laitat pillit pussiin.
Erilaisten kemikaalien, torjunta-aineiden tms. markkinoille tulo ja markkinoilla pysyminenhän edellyttää käytön riskien arviointia. Mahdoliset toimenpiteet kohdistuvat aineiden tuottajiin ja kauppaan. Loppukäyttäjien, kuten maanviljelijöiden tai metsänomistajien syyllistäminen on turhaa, eikä johda mihinkään.
Glyfosaatin osalta riskinarviointi on juuri tehty, eikä sen tuloksena mm. maanviljelykäyttöön tullut rajoituksia.
Itse aion ko. ainetta käyttää, jos on tarvetta vaikka kunka marmattaisitte. Eipä kyllä ole tarvetta tiedossa, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Kuten edellä totesin Glyfosaatti on toistaiseksi syöpävaaralliseksi epäityjen listoilla, eikä ole odotettavissa, että sen käyttöä tullaan vielä vuosikausiin estämään, jos silloinkaan. Jokainen voi tietysti tehdä oman ratkaisunsa, mutta muille ei tule rajoituksia.
Enemmän olisin huolissani syöpävaarallisiksi todettujen aineiden leviämisestä metsiin ja järviin. Esim. normibensiinissä on osajakeena bentseeni, joka on syöpävaarallinen aine. Etenkin 2-tahtivehkeistä sitä kyllä leviää maastoon, vesistöihin ja vaikka sahurin hengitysvyöhykkeelle siinä määrin, että olisin siitä enemmän huolissani kuin glyfosaatista. Itse käytänkin pienkonebensiiniä, jota saa n. hintaan 1.99 €/l.
Antonin poika puhuu asiaa. Myyräkuume on ollut pitkään alidiagnostoitu, joten myyräkuumetapauksista ei voi päätellä mitään myyrien esiintyvyydestä. Anton on tässä suhteessa harhateillä. Poika on viisaampi.
Seurasin mielenkiinnolla tätä keskustelua. Sai välillä hysteerisiä piirteitä. Huvittavinta oli käyttökieltovaatimus syöpävaarallisuusepäilyyn vedoten. Käytössähän on runsaasti epäilyn alaisia ja syöpävaarallisiksi todettuja aineita, ja vain harva on käyttökiellossa edes jossakin maassa. Epäilynalaisista ei kai mikään ole käyttökiellossa eikä kai ole mahdollistakaan tulla.
Ehkä yleisin syöpää aiheuttava aine on kiteinen hienojakoinen kvartsi, jota levitetään etenkin talvisin mm. kävelyteille. Eipä ole kritiikkiä kuulunut.
Antonin vastaus kirkastaa koko homman. Jos max koron vaikutuksia tavoittelee voi pahasti haksahtaa.