Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Meikäläisen tavoitteena on saada metsästään mahdollisimman paljon eurotuottoja. Ei siis %. Korko tulee eteen, kun pohtii ottaisiko lainaa pankista vai myisikö puita. Lainakorot ovat niin alhaiset, että puita on syytä myydä jo ennenkuin puuston arvokasvu verot huomioiden on lähelläkään pankkikorkoja. Näin siksi, ettei puusto ala ränsistymään.
Raha on siitä hyvä, ettei se pääse ainakaan pankkitilillä homehtumaan. No eiköhän rahalle aina käyttökohteita löydy.
Jos pyrkii korkeaan tuotto%:iin, niin varaston koko ja kierto% on syytä olla korkea. Näin metsässäkin. Puustopääoman kun pitää alhaisena, niin korkojakin tulee mukavasti. Kun puustopääoman pitää korkeana, saa enemmän euroja, mutta vähemmän korkoja.
Reima Ranta toistaa samaa jargonia kuin nimin. Pöllöä aikoinaan. Eli tavoitteena tulee olla hänen mukaansa nettotulojen nykyarvon maksimointi valitulla korkokannalla.
Jo sopivan korkokannan valinta tuottanee vaikeuksia. Jos metsärahalle on muita sijoituskohteita, niin sitten ko. sijoitusten arvioitu tuotto % lienee oikea riskit huomioiden. Ellei metsänomistaja aio sijoittaa muihin kohteisiin, niin sitten lienee pankkilainan korko + myynitivoiton veron osuus. Esim. jos pankkilainan korko on 1 %, niin metsän arvokasvun alittaessa 1.3 % viimeistään puita nurin. Tuhoriskit huomioiden, niin jo aiemmin. Pankkilainan vaihtoehtona lienee n. 2.5 % korkokanta on nyt sopiva.
Ellei metsänomistajalla ole rahantarvetta ja makuuttaa puutuloja käyttötilillä, niin lienee alhaisempikin korko on sopiva. Tuhoriski ja metsän riukuuntuminen tietysti tulee ottaa huomioon.
Verotkin muuttuvat jatkuvasti. Äkillisissä muutoksissa voi laskelmat mennä pieleen ja korkonikkarille harmaita hiuksia. Tuskin pahasti menee pieleen, jos harvennukset tekee harvennusmallien mukaan ja korkoa ihmettelee päätehakkuuvaiheessa.
Kävin juuri kysymässä lainaa pankista mökkitonttiin. Ei tarjotulla korolla kannata vielä puita myydä. Pankissa raha on halvempaa.
Jesse edellä esitti, että taimikot voisi jättää hoitamattomina jälkipolville. Tämä ajatteluhan edustaa sitä kantaa, että sellaisia hoitotoimenpiteitä ei kannata tehdä, joiden tuotoista ei itse ehdi puukauppojen kautta nauttimaan.
Olen kuitenkin saanut käsityksen että Jessekin ahkerasti puljaa haapataimikoiden/nuoren metsän kimpussa. Ehtiiköhän kaikkia itse päätehakkaamaan ja malttaako lopettaa hoitotoimenpiteet ajoissa? Epäilen.
Itse edustan sitä kantaa, että metsät kannattaa pitää kunnossa joka vaiheessa. Kun ei enää itse pysty hoitamaan, niin on sopiva vaihe myydä metsä ja nauttia loppuvuodet myyntihinnasta. Uskoakseni hoidetusta metsästä saa paremman hinnan kuin hoitamattomasta. Sukupolvenvaihdoskaupassakin kauppaa on mukavampi tehdä hoidetusta metsästä.
Metsäklusterin eräs tukijalka on hoidetut metsät. Suomen yksi tukijalka on metsäklusteri ja sitä kautta homma palautuu osaltaan yhteiskunnan kykyyn hoitaa meikäläisiä loppumetreillä.
Reima Rannalle toteaisin, että yleensä metsänomistajat tähtäävät siihen, että pääsevät tekemään päätehakkuita. Metsän uudistaminenhan on kiinteä osa päätehakkuuta. Uudistamiselta välttyy, kun ei tee päätehakkuuta. Itse kyllä pidän päätehakkuuta järkevänä.
Usaan otteeseen pulpahtaa tämä valitusvirsi, ettei metsän uudistaminen kannata. On yleisesti tiedossa, että päätehakkuu edellyttää metsän uudistamisen. Ketään uuttakaan metsänomistajaa ei tässä suhteessa harhauteta. Tämä pitää vain tiedostaa ja ottaa huomioon kannattavuuslaskelmissaan ennenkuin leikkiin ryhtyy. Turha on jälkikäteen kritisoida, ettei kannata. Ainahan voi myydä metsänsä pois.
Anneli tarkoittanee sitå, miten nykyään yleensä toimitaan. Itse halusin sanoa, että jos halutaan parempaa tarkkuutta ennenkuin puut kaadetaan, niin onhan se mahdollista. Hintaa vain tulee liikaa. Ehkä nimim. Jovainilta löytyy maksuhalukkuutta.
Kyllähän menetelmiä löytyy, joilla metsän puuston voi mitata melko tarkasti pystyynkin. Ovat työläitä ja varmaan hintaviakin, mutta mikäs siinä, jos maksuhalukkuutta löytyy.
Kaikkiin mittauksiin liittyy aina epävarmuutta. Epävarmuuden kasvaessa puhutaan mittauksen sijaan arvioinnista. Millaistahan tarkuutta Jovain edellyttää mittaamiselta. Mitä tarkemmin mitataan, sen kalliimmaksi tulee.
Olen harkitsemassa auton vaihtoa. Nykyinen Sokoloota pelittää kyllä ihan hyvin, mutta pitäisi pystyä ajelemaan huonommillakin teillä. Skoda Scout tai Jeti. Nimin. e-h on vaihtamassa Octavia 4×4:n Jetin 4×4 malliin. Kysyisin, mikä ratkaisi valinnan.
Kun metsän omistaa yhdessä puolison kanssa, niin myyntivoiton verotuskaaan ei helposti lipsahda korkeimpaan maksuluokkaan. Eli yhteiselo kannattaa myös tulopuolella.
Tässä suhteeessa tietysti on sama, onko metsän omistus yhdessä puolison vai jonkun muun kanssa. Useinmiten kai puolison.
En näe yhteyttä UPM:n panostuksissa energiantuotantoon ja metsätilojen hinnannousun välillä. UPM on nimenomaan myynyt huomattavan osan metsistään. Tämä ei varmaan ole lisännyt metsätilojen hinnannousua, vaan hillinnyt sitä. Markkinathan toimivat niin, että tarjonta laskee hintaa, eikä nosta. Puun osaltahan tällainen markkinamekanismi on selvästi nähtävissä.
AmmattiRaivoojan esitykseen nähden UPM on siis toiminut ko. tavoitteen mukaisesti. Vanha metsänomistaja on myynyt metsiään nuoremmille omistajatahoille.
Harrastelija tarkoittanee puun arvon alenemista. Metsätilojen hintahan on reaalisesti noussut viimeaikoina reippaasti. Pakolliset tilusjärjestelyt, jos niitä tulee, luonnollisesti alentavat metsäkiinteistöjen arvoa. Tällaisia pakkojärjestelyitä ei luonnollisestikaan tule. Puun saatavuuskaan ei tule olemaan ongelma. Venäjältä sitä viime kädessä löytyy.