Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Timpalle vastauksena.
Eihän puun ostajien määrää luonnollisesti kannata lisätä tuplaten. Rittäisi, että puun tarjonta lisääntyisi esim 5 %. Tämä laskisi puun hintaa arviolta 1€/m3. Tähän riittäsi, että puun ostoa vahvistettaisiin arviolta 10 %. Esim. kiertävät ostotapahtumat/maakunta pari kertaa vuodessa. Jo verraten vähäinen puun oston aktiviteetin lisäys passiivisen odottelun sijaan toisi markkinoille nykytilanteessa liikaakin puuta.
Koska nykyisessä markkinatilanteessa ei ole mahdollista ostaa enempää puuta, ei aktivitettia voi vielä nostaa, koska seurauksena olisi vain pettyneiden puun myyjien kasvava joukko tyhjien myyntiodotusten takia. Muutos on ajankohtainen vasta, kun useampi sellutehdas on saanut perustamispäätöksen. Eli jokunen vuosi on vielä osto-organisaatioilla aikaa kehittää uusia toimintatapoja.
Timpan viestistä saa käsityksen, että puun osto-organisaatio on mahdollisesti vajaa miehityksellinen, jolloin aktiivista ostamista ei harrasteta – hyvä, jos ehditään vastaamaan puun myyntitarjouksiin.
Kannattaisiko siis vahvistaa ostoporukkaa ja lisätä aktiviteettia metsänomistajien suuntaan. Näin puun tarjonta lisääntyisi entisestään ja hinta alenisi. Panostus ostoon voisi siis kannattaa. Nykytilantteessa ehkä ei kannata, kun hinta putoaa muutenkin. Ehkä sitten, kun kysyntä kasvaa.
Komppaan Hiluxmetsuria. Nykyinen puun ostotapahan on, että ostomies istuskelee toimistolla ja odottelee puun myyjien yhteydenottoja. Näistä yhteydenotoista sitten valkkaa parhaat päältä ja vastaa sitten niihin, jos vastaa. Ilmeisesti nykyään tulee liikaa pieniä myyntitarjouksia, jolloin ostomies joutuu tekemään jopa hieman töitä. Parempi olisi saada isoja puunmyyntitarjouksia, jolloin pääsee vähemmällä. Tätä edistäisi metsätilojen omistusten pakkojärjestelyt.
Nykymeiningilläkin puun tarjonta ylittää selvästi kysynnän. Jos ostopuolellakin harrastettaisiin aktiivisia yhteydenottoja metsänomistajiin, niin puuta tulisi reippaasti lisää markkinoille. Onkohan tämä nimimerkki AmmattiRaivooja jonkun puufirman ostomies?
Puuston kasvuhan on 10 vuodessa lisääntynyt 5 miljoonaa mottia ja lisääntyy edelleen kovaa kyytiä. Lisäksi samassa ajassa puun käyttö sekä tuonti Venäjältä on vähentynyt 10 miljoonaa mottia vuodessa. Venäjän tuonti on ollut lähinnä kuitupuuta, jonka käyttö lisääntyy jo tehtyjen päätösten vuoksi ehkä noin 4 miljoonaa mottia. Myös meneillään olevat selvitykset muista hankkeista lisäisivät lähinnä kuitupuun käyttöä. Tukista ja kuidustakin on jo nyt ylitarjontaa, joten metsien omistusjärjestelyt eivät hirveästi vaikuttaisi tilanteeseen.
Uusien tehdasinvestointien puuhamiehet eivät ole ainakaan julkisuudessa esittäneet, että investointien toteuttaminen edellyttäisi metsien omistusjärjestelyitä. Osaavat ilmeisesti hahmottaa mahdolliset puun saatavussriskit. Voi tietysti olla, että AmmattiRaivoojalla on sisäpiiritietoa ja hänet on masinoitu edistämään metsätilojen omistusjärjestelyitä. Investointien puuhamiehethän eivät voi tällaista esittää julkisesti, tai ovat pian entisiä puuhamiehiä.
Tiedoksi Petelle: Metsävähennystä ei ole pakko käyttää. Ellei käytä, niin sillä ei ole vaikutusta tilan myyntivoiton verotukseen.
Kyllä vanhempikin polvi rahaa tarvitsee, kun keski-ikäkin nousee jatkuvasti, mutta eläkkeiden ostovoima heikkenee. On myös otettava huomioon, että usein metsätilan omistajalla on useita lapsia, joita on syytä kohdella tasaspuolisesti.
Itse olen ajatellut myydä metsätilani yhdelle lapsista ns. sukupolvenvaihdoskaupalla, jolloin hän saa tilan melko edullisesti ja itse saan saman hinnan kuin ulkopuoliselle myytynä verojen jälkeen. Jatkaja kyllä pystyy kuittaamaan ostohinnan tilan tuotolla ja hakkuusäästöillä ja rahaakin jää vielä itsellekin. Ellei pysty niin joku tässä metsätilakaupoissa mättää.
Kaupan jälkeen voin tietysti palauttaa osan (n. 4000 €/3a) takaisin ostajalle ja myös muille lapsille. Lisäksi ilmaista metsänhoitotyötä. Eiköhän näillä ehdoilla homma kannata. Parannuksia ei ehtoihin tarvita. Elleivät nämä ehdot riitä, niin jälkikasvun kasvatuksessa on pahasti epäonnistuttu, eikä tilanne enää paikkaamalla parane.
Puukin laskelma pätee, jos teettää työt ulkopuolisella. Näin tietysti kannattaa tehdä, jos itsellä on rahakkaampia hommia. Mitenkähän kannattavuus muuttuu, jos ”maksaa” työkulut itselleen?
Ulkopuoliselle maksuissa on mukana mm. verot ja sivukulut, joita ei kannata itseltään alkaa perimään.
Valtionhan kannattaisi omistaa kaikki verkkoyhtiöt. Näin Valtiolla olisi verotuksen ulkopuolella varma ja kannattava tulolähde. Jos rahantarve kasvaa, niin nostetaan verkkomaksua. Tämä ei vaikuttaisi veroasteeseen. Näinhän kunnalliset kaukolämpö- ja vesilaitokset toimivat.
Perusvirhehän tässä sotkussa on, että sähköturvallisuuden parantamiseksi verkkoyhtiöt on pakotettu investoimaan 7 miljardia. Tämän investoinin vaikutus turvallisuuteen on melko pieni. Vastaa suunnilleen Hornet kauppaa. Minusta Hornettien osto oli järkevämpi.
Eero Lehtihän jo kritisoi tämän verkkoinvestoinnin järkevyyttä.
Eikös ulkopuolisella teetetty metsäsuunnitelmakin maksa. Voi olla, ettei maistraatti anna ko. toimenpiteeseen lupaa, jolloin tulee pattitilanne.
Mistähän kumpuaa ajatus, että Valtio menisi Fennovoimaan estääkseen sen kaatumisen. Ympäristöriskithän ovat ko. hankkeessa rakennusvaiheessa hyvin pienet. Epäkurantti laitos taas ei saa käynnistyslupaa. Talvivaara on aivan erilainen tapaus. Nimenomaan ympäristöriskien hallinta toi Valtion mukaan pelastajana. Toivottavasti onnistuu, vaikka kalliiksi tulee.