Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tietoahan tässä juuri haen. Jesse kun tuntuu olevan asioista perillä ja pohdiskelen juuri, olenkohan aivan väärillä jäljillä kuusen kasvatustouhuissani.
Kysyisin siis viisaamman neuvoa, että pitäisikö laittaa kiireesti lihoiksi kuusikko, joka harvennettiin 6 vuotta sitten? Rinnankorkeusikä on tuulenkaadosta mittaamieni vuosirenkaiden mukaan nyt 65 v, eli kokonaisikä 70 v. Luontaisesti uudistunut, ppa 22 ja tilavuus n 270 m3/ha ja keskipituus 26 m sekä kasvu n. 9.5 m3/ha/vuosi ja arvokasvu yli 500 €/ha/vuosi. Pitäsiköhän vaihtaa haapaan, jolla arvokasvu vauhtiin päästyäänkin olisi alle 350 €/a/ha?
Vähitellen yhä suurempi osuus Suomen tuotannosta ketjutetaan niin, että yrittäjäpohjaisen työn osuus lisääntyy. Esim. puutavaran toimitusketjut toimivat suurelta osin jo nyt yrittäjävetoisesti ja palkkatyöläisten osuus on vähentynyt voimakkaasti. Tehdastuotannon osalta huomattava osa tuotannosta on siirretty ulkomaille lisäksi tuotantosysteemejä on muutettu tehokkaammiksi, jolloin palkkatyöläisten osuus on koko ajan vähentynyt,
Ehkä seuraavana toimenpiteenä on siirtyä myös tehdastuotantolaitosten sisällä yrittäjävetoiseen toimintaan. Esim. paperitehtaan omistajat siirtävät paperikoneen pyörittämisen yrittäjäporukalle, joka sitten hoitaa homman ilman ay-liikkeen apua.
Minulle on jäänyt epäselväksi, mitä jesse oikein yrittää tässäkin ketjussa sanoa. Ehkä yrittää sanoa, ettei hänen maillaan kuusen kasvatus on kannattamatonta. Todisteena on puolen hehtaarin kuusikon huono päätehakkuu tulos. Ymmärsiköhän oikein?
Edellä esittämäni kuusentaimikko on perustettu v. 2003 vanhaan peltoheittoon. Pallekyntö tehtiin edellissyksynä ja roundup käsittely enenn istutusta. Heinätä kyllä sia hiki hatussa 3 kesää mutta nyt kasvaa kohisten (keskipituus 7 m).
En pitäisi peltoheittoihin istutusta ongelmana, jos varautuu heinäykseen muutamana vuotena. Lehtipuuvesaikkoahan ei paljoa peltoistutusalueille tule. Haavan istutksella selviää tietysti pienemmällä heinäyksellä, mutta aitojen kanssa täytyy taistella.
Ydinvoimaonnettomuudet ovat aiheuttaneet merkittävimmät ongelmat voimaloiden lähialueilla. Kivihiilivoimaan perustuva sähkön ja lämmön tuotanto aiheuttaa välittömiä kuolemantapauksia ja vakavia sairastumisia lähinnä kaivoksissa. Lisäksi kivihiieln polton pienhiukkaspäästöt lisäävät kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Lopputuloksena on, että suhteutettuna tuotettuun energiamäärään kivihiilivoimaloiden toistaiseksi toteutuneet riskit ovat moninkertaiset verrattuna ydinvoimaan.
Kivihiiliketjun onnettomuuksiin ja kuolemantapauksiin on jo totuttu siinä määrin, ettei vaikka 100 kaivosmiehen kuolema saa muutamaa riviä suurempaa tilaa päivän lehdissä. Syövästä, silikoosista ja keuhkopöhöstä puhumattakaan. Jos sen sijaan ydinvoimalassa joku saa niin paljon säteilyä, että sairastuu tai jopa kuolee, niin juttu on varmasti etusivuilla. Näin toisten suurenkin ihmisjoukon joskus jopa hyvin kivulioinen kuolema on meille hyvin arkipäiväistä, eikä sitä sen kummemmin ihmetellä. Toisten yksittäisenkin ihmisen vastavan vakavuuden sairastuminen tai kuolema synnyttää meissä suurta kauhua ja mahdottomasti älämölöä.
Edelliseen viitaten minua ottaa pannuun etenkin Vihreiden kaksinaamaisuus. Vihreät ovat Helsingissä polittisesti merkittäväsä asemassa ja vastustavat henkeen ja vereen ydinvoimaa. Helsinki käyttää kolmasosan Suomessa kulutetusta kivihiilestä. Olisi mielenkiitoista selvittää, kuinka paljon ihmishenkiä ja vakavia sairaustapauksia säästyisi, jos Helsinki lämmitettäisiin Loviisan ydinvoimalan hukkalämmöllä.
Vasemmistoliittokin vastustaa Vihreiden vanavedessä ydivoimaa. Mitenkähän olisi tilanne, jos vanha valta olisi idässä voimissaan?
Tilivälillä tarkoitin tietenkin samalta istutusalueelta saatavaa tiliä. Voi tietysti olla, että Jessen haavat kasvavat niin mahdottomasti, että saa tilin joka vuosi samalta lohkolta.
Kyllä kuusisuskovaisillakin on useita eri tahtiin kasvavia lohkoja, jolloin tiliväli on usein vain vuoden mittainen. Joskus jopa lyhyempi.
Haavan markkinat ovat paljon kuusta pienemmät. Jos Jessen haavankasvatusinto leviää muillekin oikein voimakkaasti, voi olla riskinä, että markkinat menevät tukkoon. Kuusella tätä riskiä tuskin on, kun ottaa huomioon meneillään olevat investoinnit.
Aikaisemmasta Jessen viestistä saa käsityksen, että ensimmäinen tili haavasta tulee 4 – 5 vuoden kuluttua. Mitkähän ovat seuraavat tilivälit. Arvioisin, että 20 vuotta, kunnes täytyy aloittaa alusta ehkä n. 55 vuotta istutuksesta. Tilit n. 4000 €/kerta. Tämä on tietysti epävarmaa, kun ensimmäistäkään tiliä ei vielä ole saatu.
Itsekin yritin muutama vuosi sitten kaupitella haapatukkeja. Olisi ollut tarjolla oksatonta, suoraa ja lahotonta tyvitukkeja n. 20 m3. Eipä ollut kiinnostusta. Eräällä erikoispuun käyttäjälläkin oli jo varastot täynnä. Kuiduksi meni hankintana.
Itsellä on menossa kuusiuskovaiselle sopiva kasvatuskoe. Peltoon istutettu kuusia vuonna 2003. Keskipituus nyt n. 7 m. Kasvu todennäköisesti kiihtyy. Menekkikin on varmemmalla pohjalla kuin haavan.
Pohdiskelin vielä tätä raippaverojuttua. Voi olla, että niiden, joilla on hyvä työeläke ei kannata panostaa eläkemaksuihin, vaan sijoittaa rahansa niin, että tuotto on pääomatuloa. Näin saatu tulo verotetaan lievemmin, kuin eläketulo. Lisäksi pääoma jää jälkipolville.
Selvittelin n. 10 vuotta sitten MYEL-eläkemaksujen järjevyyttä. Metsäpinta-alavaatimus nippanappa täyttyi. Kuitenkin työn kauttaeläturvani oli kunnossa. Päädyin ottamaan pelkän tapaturmavakuutuksen (myös vapaa-aika). Ko. vakuutus on mielestäni edullisempi kuin perinteisillä vakuutusfimoilla. Lisäetuna mahdollisuus vähentää verotuksessa.
Jos työeläkkeene ylittää ns. raippaverorajan, niin MYEL-eläkkeestä napataan vähintään 45 % veroa. Tämä heikentää MYEL-eläkkeen järkevyyttä niiden kohdalla, joilla on jo muutoinkin hyvä eläke. Kiitokset tästä raippaverosta voi antaa Jutta Urpilaiselle.
Krimiä, Kreikkaa ja Suomea on hyvä vertailla. Periaatteessa ko. maat ovat samalla kehityspolulla. Krimiin on vasta alettu pumpata ulkopuolista rahaa. Suomessa keskustellaan ulkopuolisen (velka) rahan pummauksen hillitsemisestä ja Kreikassa on jo jälkihoitovaihe, joka kuitenkin edellyttää ulkopuolisen rahan pumppauksen jatkamista, ettei tilanne aivan räjähdä käsiin.
Krimillä rahan pummppaaminen systeemiin on toistaiseksi vaikuttanut myönteisesti. Ihmiset ovat täystyöllistettyjä, mutta kustannustaso on pysynyt maltillisena. Suomessa rahan pumppaaminen systeemiin on johtanut kustannustason nousuun ja vaikeuksiin vientimarkkinoilla. Seurauksena on kasvava työttömyys, joka voi kiihtyä, kun velkarahan ottoa hillitään. Kreikassa rahan pumppaamisesta systeemiin ei ole ollut juurikaan hyötyä edes pumppauksen alkuvaiheessa. Rahat ovat menneet korruptioon. Nyt on suurtyöttömyys vallalla, kun Kreikalla ei ole oiken muuta vientiä kuin turismi.
Suomea ei voida pelastaa suutyöttömyydeltä muutoin kuin viennin elpymisen kautta. Osatekijänä tulee olla tuotteiden yksikkökustannusten lasku, koska osaamistasomme kilpailukyky on heikentynyt (vrt. Nokia). Yksikkökustannuksia voidaan jonkinverran alentaa lisäämällä työaikaa ilman palkankorotuksia. Tällä ei ole kovin suurta merkitystä ehkä pari % voisi vaikuttaa. Parempi sekin kuin ei mitään. Muutakin olisi tehtävä teollisuuden kustannustason suhteen.
Työajan lyhetämisjutut eivät ole tästä maailmasta. Jos se olisi lääke, niin kannattaisi sitten kiireesti vaikka puolittaa työaika. Tätähän ei missään ole vielä kokeiltu. Joidenkin mielestä tämä kai olisi se viisastenkivi, jonka ensimmäinen käyttäjä olisi voittaja.