Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kova perintövero saa tietysti verotettavat omaisuuserät ja myös omistajat liikkeelle. Jopa jo nykyisen tasoiset perintöverot. Tästähän on esimerkkejä, kute Wahroos, Fazer, Onninen. Halutaanko veropakolaisuutta kiihdyttää?
Kiinteää omaisuutta ei tietenkään voi siirtää ulkomaille, mutta jos muiden omaisuuserien haltijat muuttavat enenevässä määrin pois, niin kiinteistöjenkin arvo romahtaa. Ylikireässä verotuksessa kiinteistöt vähitellen siirtyvät verovelkojen kautta Valtiolle, mutta mitäpä Valtio niillä tekee. Ei kiinteistö mitään tuota, ellei siitä ole tuloja.
Pitäisi ehkä pohtia, miten Suomi on joutunut tähän tilanteeseen. Vuoteen 2008 asti työsopimusneuvottelut sujuivat kohtuullisen hyvin, kun oli mistä jakaa. Sekä työnantajat ja työntekijät saivat osansa kasvavasta kakusta. Vuoden 2008 jälkeen tilanne muuttui. Vienti tyrehtyi, jolloin yritysten voimavarat eivät enää riittäneet kasvattamaan kakkua siinä määrin, että sekä työnantajat ja -tekijät olisivat tyytyväisiä. Silloin systeemiin otettiin kolmas osapuoli eli Valtio, jonka piikkiin kakun vajaus sysättiin. Eli Valtio alkoi ottamaan velkaa, jotta työmarkkinaosapuolet pysyivät rauhallisina. Näin alettiin siirtää tulevien veronmaksajien voimavaroja nykypolven käyttöön työmarkkinarauhan nimissä. Velkasalkku alkaa olla tapissa, jolloin on ajauduttu tilanteeseen, jossa on valittava kumman tyytyväisyyttä pidetään tärkeämpänä työnantajien vai työntekijöiden. Työnantajat voivat liikkua markinaehtoisesti helpommin maasta toiseen kuin työntekijät muist kansalisista puhumattakaan, joten valinta kai on selvä. Ilman työnantajia ei ole töitäkään.
Osa veronmaksajista hermostui viime keväänä ja esitti äänestyspäätöksessään, että entinen meno ei enää vetele, mutta ei tajunnut, että kyyti alkaa kylmetä. Tähän kylmenevään kyytiin on hermostuttu ja kansaliset ovat lisääntyvästi alkaneet kannattamaan ajatusta, että josko vielä jatkettaisiin entiseen malliin ainakin vähän aikaa. Tämä on tietysti vielä mahdollista. Kyllä Valtio vielä saa laimaa.
Periaatteessa tukin läpimitan kasvutavoite voisi olla hyväkin, jos se näkyy tukin hinnassa. Jotkut sahat voisivat erikoistua järeän puun käyttöön ja toiset pienempiin. Metsänomistaja voisi sitten optimoida oman tuotantonsa. Joissain tapauksissa järeän puun kasvattaminen tulisi nykyistä kannattavammaksi, kun hinta nousisi järeytymisen mukana selkeämmin.
Kaikki tämä on jo nyt tietysti mahdollista. Siitä vaan. Osa sahoista voisi heti erikoistua järeään puuhun ja hinnoitella ostonsa riittävän houkutteleviksi. Ei tässä mitään ”sääntömuutosta” tarvita.
Ei onnistu pakottavalla lainsäädännöllä. Metsänomistajia on monenlaisia. Ikä on toisille hidaste. Vammaisuus ja muut vajavaisuudet myös. Ikä- yms rasistiset lait kaatuvat viimeistään EU-tuomioistuimessa.
Myönteist porkkanalait ovat sen sijaan eri juttu. Esim. määräaikainen verohuojennus metsätilojen myyntivoiton verotukseen. Sukupolvenvaihdoskaupathan ova jo nyt hyvin edullisia, joten sinne ei lisäporkkanoita tarvita. Puustakin on ylitarjontaa, joten miksi tämä esitys.
Lasken tämän pakkoasian ns. ”hetuloiden heilutus-sarjaan”. Saahan sitä kaikenlaista lämpimikseen ehdotella. Tylsä esitys. Ei edes huumoria mausteena.
Karhunampujien tuomio kumottiin Turin hovioikeudessa. Edellä kuvaelmallani tavalla saa kyllä susia metsästää ”laillisesti”. Kyllä suden saa ampua, kun se alkaa järsimään esim jalkaa.
Talousarvioinnissa on oleellista ottaa huomioon ns. dynaamiset vaikutukset. Tyypillinen esimerkki dynaamisten vaikutusten unohtamisesta on esittää, että nostetaan puun hintaaa, niin verotulot valtiolle kasvavat. Näin tietysti käy, jos myydyn puun määrä ei laske. Eiköhän seurauksena ole puun tuonnin lisääntyminen ja puunjalostustuotteiden viennin aleneminen ja lopputulos lienee valtion kannalta negatiivinen.
Jos puun hinnan nosto olisi järkevää, yhtä järkevää olisi nostaa palkkoja. Jos työssä olevien henkilöiden määrä pysyisi ennallaan, verotulot luonnollisesti kasvaisivat. Ei kuitenkaan taida tämäkään ajatuskuvio toimia. On selvästi nähtävissä, että työttömyys vain lisääntyy nykyisilläkin palkoilla. Ehkä kannattaisi laskea työvoimakustannuksia.
Mitä tulee esim. palkkojen alentamisen negatiivisiin vaikutuksiin, niin luonnollisesti kulutus pienenee ja kotimarkkinoiden työpaikat vähenevät. Vastaavasti vientialojen työpaikat voivat lisääntyä. Kotimaista kysyntää pidetään kuitenkin yllä velkarahalla, mutta eihän näin voida jatkaa. Kulutamme nyt lastemme voimavaroja.
Kustannuskilpailukyvyssä täytyy erottaa jo nyt avoimen kilpailun piirissä olevat panokset ja kilpailulta suojatut panokset.
Puumarkkinat ovat verraten avoimen kilpailun alaisena jo nyt ja siitä on osoituksena puun reaalihinnan selvä aleneminen samalla kun puun myyntivero on merkittävästi kiristynyt. Periaatteessa puun tuottajat ovat jo antaneet osansa kilpailykyvyn parantamiseksi. On myös otettava huomioon, että puun hinnasta ei voida sopia, koska sen hinnanmuodostus on jo nyt markkinaehtoista.
Työvoiman osalta markkinat ovat säänneltyjä. Yritykset eivät voi palkata Suomeen vapaasti työvoimaa ulkomailta. Niinpä tuotantoa siirretään koko ajan ulkomaille. Toisaalta työvoiman hinnasta sopiminen ei riko kilpailulainsäädäntöä, joten se on mahdollista, jos halutaan. Ydsenvertaisuuden vuoksi myös eläkkeiden tulisi joustaa palkkajouston mukana.
Pääomatulojen verotuksen kiristäminen on myös ongelmallista. Pääomat liikkuvat vapaasti ja ne siirretään nopsaan edullisempiin maihin. Pääomarintamallahan on ongelmana työpaikkoja luovien investointien suuntautuminen muualle kuin Suomeen. Verotusta kiristämällä pääomavirta Suomeen tyrehtyy entisestään.
Metsätalouspuolella on toisaalta puun tuotantopuolella selvästi ylikapasiteettia ja toisaalta metsäteollisuustuotteiden markkinoilla alikysyntää. Tässä tilanteessa on puun yksikköhinta joustanut alaspäin, jolloin markkinoille myydyn puun määrä on pysynyt melko korkealla tasolla. Korkeammalla puun hinnalla osa myydyistä puista olisi jäänyt metsiin.
Vastaava tilanne on työmarkkinoilla. Teollisuus ei saa riittävästi myytyä tarjolla olevaa työpanosta eteenpäin. Koska työn yksikköhinta ei ylitarjontatilanteesta huolimatta jousta alaspäin on ainoa konsti palkkasumman alentamiseksi ollut työvoiman vähentäminen. Työvoiman yksikkökstannusten alentamisella paranisi kilpailukyky ja sen myötä työn ja työllisten määrä. Jos työn yksikköhintaa alennettaisiin esim 5 %, niin todennäköisesti palkkasumma (kaikkien työntekijöiden yhteenlaskettu palkka) ei alenisi yhtä paljoa, koska useampi henkilö työllistyisi.
Julkisella puolella on ongelmana se, ettei yksityiseltä puolelta saadut verotuotot pysty kattamaan julkisen puolen menoja, jolloin joudutaan lainaamaan rahaa ulkomailta. Toisaalta julkisella puolella olisi paljonkin töitä, jotka jäävät lisääntymässä määrin tekemättä. Julkinenkin puoli alentaa nyt palkkasummaansa irtisanomisilla. Parempi olisi laskea palkkoja, jolloin samalla rahalla mm. yliopistoissa voitaisiin välttää irtisanomiset.
Siis palkkoja ja eläkkeitä pitäsi kiireesti alentaa. Sopiva menettely olisi esim 3 % portain puolen vuoden välein ensi vuoden alusta alkaen, kunnes käänne parempaan alkaa.
Laillinen keino lähes ympärivuotiseen suden metsästykseen voitaisiin toteuttaa niin, että metsämies tai muu henkilö ase mukanaan pukeutuu jonkun eläimen vuotaan, jota on maustettu teurasjätteillä. Ehkä verikin voisi olla hyvä tehoste. Henkilö sitten makoilee alueella, jossa liikkuu susia. Jos susi käy kiinni, niin ampuu suden itsepuolustukseksi. Luonnollisestikaan ei syytteitä tule, kun kysymyksessä on itsepuolustus. Ja saahan sitä metsissä retkeillä millaisessa asussa tahansa.
Em. toimintaa voi luonnollisesti harrastaa laillisesti ase mukana vain jonkun eläimen metsästysaikaan. Aseen kantoluvat yms. pitää tietysti olla kunnossa.
Itsekin olen Metsäliiton jäsen, vaikka puukauppoja en ole juurikaan ko. firman kanssa tehnyt. UPM:n on maksanut paremmin.
Näistä jäsenosuuksien muutoksista Tanelille voisin kertoa, että kun metsäpinta-alani kasvoi peltojen istutusten jälkeen, niin kyllä jäsenosuuksien nosto (metsäpinta-alan nosto) ja rahat myös kelpasi Metsäliitolle pelkästään oman ilmoitukseni perusteella. Veropapereissa ko. palstat ovat edelleen peltoa, mutta en ole viitsinyt esittää mutoksia. Ennen tilan myyntiä sukupolvenvaihdoksella täytyy tietysti ko. muutos tehdä, että ostaja saa metsävähennyksen myös ko. alueista.